• Ruuan hintakisa ottaa lisää kierroksia

    Hintojen alennusten kustannukset ovat perinteisesti valuneet ruokaketjussa alaspäin. Teollisuus on voinut siirtää kauppojen alennukset tuottajille. Heidän piikkiinsä alennukset ovat myös jääneet.
    S-ryhmä laski viime vuoden lopulla Xtra.tutemerkin tuotteiden hintoja keskimäärin viisi prosenttia.
    S-ryhmä laski viime vuoden lopulla Xtra.tutemerkin tuotteiden hintoja keskimäärin viisi prosenttia. Kuva: Sami Heiskanen
    Pääkirjoitus|Kauppa
    10.1.202508:18
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Suuret kauppaketjut ovat aloittaneet uuden vuoden kovenevalla ruuan hintakilpailulla. S-ryhmän tiedotti viime vuoden lopulla laskevansa Xtra-tuotemerkin tuotteiden hintoja. Kaikkien Xtra-tuotteiden hintaa laskettiin keskimäärin viisi prosenttia. Lisäksi ryhmä alensi lähes 200 suositun merkkituotteen hintaa.

    K-ryhmä kertoi pari päivää myöhemmin alentaneensa yhteensä yli 1 200 tuotteen hintaa. Hintojen lasku kohdistuu noin tuhanteen arjen merkkituotteeseen sekä noin 200 Pirkka-tuotteeseen. Merkkituotteiden hintojen alennukset ovat keskimäärin 4–6 prosenttia, mutta enimmillään 15–20 prosenttia. Pirkka-tuotteiden hintojen alennukset ovat keskimäärin 9–12 prosenttia. (MT 2.1.)

    Hintojen alennusten kustannukset ovat perinteisesti valuneet ruokaketjussa alaspäin.

    Keskon päivittäistavarakaupan toimiala­johtajan Ari Akselin mukaan kuluttajien odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta ovat edelleen vaisut, ja hinnan merkitys korostuu edelleen kuluttajien osto­käyttäytymisessä. S-ryhmän tutkimusten mukaan hinta on keskeisin ostoskäyttäytymistä ohjaava asia. Yli kolmannes valitsee elintarvikkeista aina halvimman vaihtoehdon.

    Myös Lidlin osto-osaston johtajan Thomas Heinrichsin mukaan Lidl alentaa hintoja jatkuvasti, mutta sillä ei kampanjoida erikseen. (IS 2.1.)

    Alennuskampanjoiden yhteydessä kauppa on sanonut maksavansa ne omista katteistaan, mutta päivittäistavarakaupan tulokset ovat kuitenkin samaan aikaan kasvaneet. Akselin mukaan Kesko ja K-kauppiaat investoivat hintaohjelmaan tänä vuonna lähes 50 miljoonaa euroa.

    Hintojen alennusten kustannukset ovat perinteisesti valuneet ruokaketjussa alaspäin. Teollisuus on voinut siirtää kauppojen alennukset tuottajille. Heidän piikkiinsä alennukset ovat myös jääneet, koska tuottajien kilpailuasema elintarvikeketjussa on heikko.

    Puhetta tuottajien aseman parantamiseksi elintarvikeketjussa on ollut pitkään ja paljon. Mitään konkreettista parannusta ei ole kuitenkaan saatu aikaiseksi sen paremmin poliittisessa päätöksenteossa kuin kilpailulain tulkinnassakaan. Valtiovallan tehtävä on huolehtia kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta ja ruokaturvasta.

    Artikkelin aiheet
    ruoan hintakilpailu
    S-ryhmä
    K-ryhmä
    Lidl
    elintarvikeketju
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 3

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 4

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

    • 7

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kauppias Harri Mikkonen ja kassaa hoitava Eeva Mikkonen viihtyvät hyvin myymälän leppoisassa ilmapiirissä.

    Kauppa | Yksityinen rautakauppa pärjää alle 2 000 asukkaan Rääkkylässä – ”Meillä on hyvä asiakaskunta ja tekemisen meininki”

  • Koneviesti | AGCO sijoittaa 2 miljardia dollaria yhteisyritykseen Trimblen kanssa

  • Koneviesti | Lukijoiden lähettämää postia: Koneviestin matka Tanskaan 1960-luvulla