Lännen maltti esti sodan laajenemisen — Venäjä ei hae nyt lisää ongelmia läntisen yhteisön kanssa

Tiistai-iltana maailma havahtui taas kerran suursodan mahdollisuuteen. Puolaan iskeytynyt venäläisvalmisteinen ohjus nostatti pelon Venäjän hyökkäyssodan eskaloitumisesta.

Osapuolet kuitenkin toimivat asiassa nopeasti ja vastuullisesti. Välitön Venäjän ja lännen välinen sotilaallinen konflikti vältettiin, tällä kertaa.

Olennaista asiassa on läntisen puolustusliiton ja erityisesti Yhdysvaltojen tiedustelutiedon tarkkuus ja nopeus.

Presidentti Joe Biden pystyi jo muutaman tunnin kuluttua tapahtuneesta kertomaan, ettei ohjus todennäköisesti tullut Venäjältä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vahvisti nopeasti, että kyseessä oli todennäköisesti Ukrainan harhautunut ilmatorjuntaohjus, joka osui rajalla sijaitsevaan kylään surmaten kaksi pellolla töitä tehnyttä puolalaista.

Myös Puola suhtautui tapahtumaan jämäkästi mutta rauhallisesti. Nato-kumppanit saivat tiedon välittömästi, hätäkokous pidettiin ja valmiustasoa nostettiin.

Puolan presidentti Andrzej Duda vältti muun muassa sosiaalisessa mediassa nopeasti levinneet arviot venäläisten osuudesta tapahtumaan ja malttoi odottaa parempaa tietoa.

Dudan harkintaa varmasti helpotti tieto siitä, että tarkkaa tiedustelutietoa oli heti saatavissa. Naton toimintavalmius tilanteessa oli vaikuttavaa.

Myös Suomen presidentti Sauli Niinistö tähdensi heti seuraavana aamuna tarkan ja mahdollisimman täsmällisen faktatiedon tarvetta.

Niinistö on asiassa oikeassa. Venäjän rajamaana myös Suomi on altis provokaatioille ja kenties vahingoillekin. Väärän tiedon varassa toimimista kannattaa välttää nyt kaikkialla, myös meillä.

Natoon askeltavalle Suomelle läntisen puolustusliiton toiminta Puolan ohjuskriisissä oli huojentavan tehokasta.

Koko Ukrainan vastahyökkäyksen onnistumisen kannalta läntisen tiedustelutiedon saanti on ollut huomattavan tärkeää.

Sen avulla kalustoltaan ja miesvoimaltaan vahvaa Venäjää on kyetty satuttamaan tarkasti ja omia resursseja säästäen.

Myös Suomi on saanut tästä tiedosta osansa jo nyt, vaikka varsinaiseen Nato-jäsenyyteen on vielä matkaa.

Huomiota herättävää on Venäjän nopea reaktio asiaan. Maa kiisti osallisuutensa tapahtuneeseen. Valtion media herkuttelee läntisen yhteisön epäonnella, mutta sittenkin vähemmän kuin vielä jokin aika sitten olisi ollut odotettavissa.

Myöskään Venäjä ei hae nyt lisää ongelmia läntisen yhteisön kanssa. Presidentti Vladimir Putin tietää, että Venäjällä ei ole mahdollisuuksia menestyä sotatoimissa lännen kanssa.

Vastoinkäymiset Ukrainassa syövät jatkuvasti Venäjän sotilaallista ja taloudellista iskukykyä ja ulospääsy epäonnistuneesta sodasta on erittäin epävarman ja Venäjän kannalta riskialttiin rauhanprosessin päässä.

Venäjällä ei olisi tässä tilanteessa mahdollisuutta lisätä joukkojaan enää missään muualla Ukrainan rintamalohkojen lisäksi.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailma saa huokaista helpotuksesta Puolaan suuntautuneen vahingonlaukauksen jälkeen.

Sodan jatkuessa samanlaisia vahinkoja voi kuitenkin sattua muuallakin. Erityisesti Venäjän silmitön tapa suunnata ohjusiskujaan eri puolille Ukrainaa on tässäkin mielessä täydellisen vastuutonta.

Mikäli Ukrainan osuus Puolaan suuntautuneessa harhalaukauksessa todistetaan, sekään ei ole itse asiassa Ukrainan vika. Syy on naapuriinsa hyökänneessä Venäjässä, jonka iskuja siviilikohteisiin on pakko yrittää torjua.

Venäjä voi halutessaan myös lisätä Ukrainan riskiä samanlaisiin vahinkoihin suuntaamalla omia iskujaan maan rajoille.

Näissäkin tilanteissa lännen maltin olisi syytä säilyä. Ukrainan toiveet saada lisää apua länneltä ovat edelleen enemmän kuin perusteltuja.