Tuulivoima sähköistää kaukolämpöä

Puun energiakäyttö on lisääntynyt muutaman viime vuoden aikana merkittävästi. Tämä on nostattanut ajoittain kiivastakin keskustelua siitä, että puuta pitäisi polttamisen sijaan jalostaa pidemmälle. Puun polttoon on esitetty muun muassa veroa. Puuta kuitenkin tarvitaan korvaamaan fossiililista polttoainetta ja turvetta vielä pitkään. Muutos on kuitenkin jo käynnissä (MT Metsä 3/2024).

Monet kaukolämpölaitokset ovat jo rakentaneet kaukolämmön tuotantoon sähkökattiloita. Esimerkiksi Seinäjoen Voima tuotti viime vuonna kaukolämmöstä sähköllä 20 prosenttia. Seinäjoen Voiman toimitusjohtajan Pasi Salon mukaan investointi sähkökattilaan on vastannut kaikkia odotuksia. Sähkökattilan lisäksi Seinäjoella on investoitu kaukolämpöakkuun, johon voidaan varastoida kaukolämpöä. Sähköllä on korvattu haketta, puupellettiä, turvetta ja myös öljyä.

Muutoksen taustalla on nopeasti lisääntynyt tuulisähkön tuotanto. Se painaa sähkön hinnan niin alas, että kaukolämpöä kannattaa tuottaa puun polttamisen sijaan sähköllä. Teollisen luokan sähkökattiloiden lisääntymistä vauhditti vuoden 2022 voimaan tullut veromuutos, joka siirsi ne alempaan sähköveroluokkaan.

Ennusteen mukaan sähkökattiloiden yhteenlaskettu kapasiteetti olisi jo vuoden päästä noin 1 500 megawattia. Se on noin neljännes tuulivoimaloiden yhteenlasketusta maksimitehosta. Myös metsäteollisuus rakentaa sähkökattiloita, joilla korvataan fossiilisia polttoaineita.

Vaikka sähkö tulee kovaa vauhtia kaukolämpömarkkinoille, metsäenergiaa tarvitaan Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan tulevaisuudessakin. Hän muistuttaa, että jos Suomessa hoidetaan metsiä, niin silloin puuta myös hyödynnetään mittavasti myös energiakäytössä.

Energiapuuta voi verrata muun muassa datakeskuksiin. Datakeskukset tuottavat paljon lämpöä, mutta se on varsinaisen toiminnan sivuvirtaa. Tuulella toimivat sähkökattilat tuovat uusiutuvan kotimaisen lisävärin energiapalettiin sekä lisäävät joustoja ja energiaturvaa.