Brasilian metsäpalot ovat synnyttäneet ennenäkemättömän kansainvälisen vastareaktion. EU piti lauantaina hätäkokouksen ja asian nosti esille myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron G7-maiden huippukokouksessa viikonloppuna.
Sekään ei ole tavanomaista, että Suomen pääministeri ottaa kantaa metsäpaloihin toisella puolella maapalloa. Syytä kuitenkin on. Maailman keuhkoina tunnetut Amazonin sademetsät ovat tänä vuonna palaneet ennätyksellistä tahtia. Hiilidioksidia on tähän mennessä vapautunut neljä kertaa Suomen koko vuoden päästöjä vastaava määrä.
Amazon on maailman suurin maanpäällinen hiilivarasto. Jos sen sitomat hiilet vapautuisivat ilmaan esimerkiksi tulipalojen takia, se tuntuisi Suomessa asti, koska ilmastomuutos kiihtyisi.
Konkreettisin esitys tuli valtiovarainministeri Mika Lintilältä (kesk.), joka lupasi perjantaina selvittää brasilialaisen naudanlihan tuontikieltoa. Lintilä nostaa asian esiin EU:n valtiovarainministerien kokouksessa syyskuussa Helsingissä. Lintilä myös johtaa yhdessä Chilen valtiovarainministerin kanssa maailmanlaajuista valtiovarainministerien ilmastokoalitiota.
Yhteistyön tavoitteena on tuoda ilmastonmuutoksen torjuntaan mukaan valtiovarainministeriöiden panos ja talouspolitiikan välineet.
Metsäpaloihin vaikuttaa Brasilian populistipresidentin Jair Bolsonaro politiikka, joka kannustaa metsien raivaukseen erityisesti karjankasvatuksen tarpeisiin. Brasilian avaruustutkimuskeskuksen satelliittitietojen mukaan maastopalot ympäri Brasilian ovat kasvaneet tänä vuonna jopa 85 prosentilla.
Bolsonaro on itse syyttänyt palojen sytyttämisestä ympäristöjärjestöjä. Brasilian paloista huolestuneita G7-maita hän puolestaan syytti kolonialismista.
Brasilialla on oikeus hyödyntää luonnonvarojaan, kunhan se tapahtuu kestävästi. Pitää muistaa, että brasilialaiset eivät polta metsiään itseään varten. Sademetsää raivataan, jotta halpaa naudanlihaa ja soijaa voidaan viedä ympäri maailmaa.
Metsäpalot nostavat esiin EU:n ja Etelä-Amerikan maiden välisen Mercosur-vapaakauppasopimuksen ongelmat. Eteläamerikkalaisen lihan tuontikiintiöiden kasvattaminen on kaikkea muuta kuin kestävää. Viimeistään nyt on selvää, että lihan tuotantoa ei voi ulkoistaa sademetsäalueen maihin, joissa tuotannon kestävyys ja jäljitettävys ontuvat.
Sopimuksen ehtona on, että Mercosur-maat noudattavat Pariisin ilmastosopimusta. Keskuskauppakamari ehti jo kiirehtiä sopimuksen ratifiointia, jotta Brasilian toimiin voitaisiin puuttua sopimuksen puitteissa.
Perustelu ontuu. Brasilian presidentti Bolsonaro väittää maan noudattavan Pariisin ilmastosopimusta nytkin vaikka tulipalot roihuavat valtavalla alueella.
MT:n kyselytutkimuksen (MT 23.8.) mukaan lähes puolet suomalaisista ei ole koskaan kuullutkaan Mercosur-kauppasopimuksesta.
Toivoa sopii, että keskustelu metsäpaloista lisää ihmisten tietoisuutta. Mercosur-sopimus on nimenomaan ilmastokysymys, jolla on globaalisti paljon suurempi merkitys kuin monella muulla ilmastokeskustelun aiheella. EU on maailmankaupassa edelleen voimatekijä. Se on myös edelläkävijä ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa. Ranska ja Irlanti ovat jo ilmoittaneet, että ne eivät hyväksy vapaakauppasopumusta, ellei Brasilia suojele sademetsiään.
Myös Suomen EU:n puheenjohtajamaana pitää nyt selkeästi torjua neuvoteltu Mercosur-sopimus.
Brasilialle tulee tarjota kaikki mahdollinen apu metsäpalojen hillitsemiseksi. Jos maan hallinto ei osoita halua kehittää maataloustuotantoaan kestävällä pohjalla, pitää EU:n harkita lihan tuontikieltoja ja muita kauppapoliittisia painostuskeinoja.
Suomen pitää selkeästi torjua neuvoteltu Mercosur-sopimus