Ruokakriisi Suomessa kärjistyy ensi vuonna

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut maailman ruokamarkkinat sekaisin. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon viljajätti Ukraina pystyy näinä aikoina tuottamaan ja viemään maailmanmarkkinoille. Niukkuus vehnästä on kuitenkin jo kuluvan vuoden aikana saavuttamassa kaikkien aikojen ennätyksen (MT 2.5.).

Suomesta ruoka ei tänä vuonna lopu, mutta hintojen nousu on poikkeuksellisen nopeaa. Sen sijaan ensi vuodesta on tulossa vaikea sekä kansainvälisillä markkinoilla että Suomessa.

Maailmanpankin arvion mukaan energian hinta kohoaa kuluvan vuoden aikana jopa 50 prosenttia. Yhdessä lannoitteiden hinnan rajun nousun ja saatavuusongelmien kanssa maatalouden tuotantopanosten kallistuminen jatkuu historiallisen kovana.

Viime viikolla Helsingin messukeskuksessa pidetyssä huoltovarmuuspaneelissa luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi piti ensi vuoden näkymää myös Suomen ruokaturvan kannalta vakavana.

Sotasanktioiden kohteeksi joutuneen Venäjän ajautuessa yhä syvemmin syrjään maailmankaupasta, lannoitteiden saatavuus ja tuontienergian hinta Euroopassa aiheuttavat vakavan riskin ruokajärjestelmälle.

Vielä pahemmin kriisi koskee kehittyviä maita, joissa ruokaan ei ole varaa enää tänäkään vuonna. Ensi vuosi on kaiken todennäköisyyden mukaan jo useille maille katastrofaalinen.

Vaikka ruokakriisi myös Suomessa tunnistetaan ja tunnustetaan, ennätysmäisen hyvin kannattavan kaupan muulle ketjulle maksama osuus ei vieläkään riitä kattamaan kohonneita kustannuksia. Myös lannoitejätti Yaran valtava tulosparannus sopii huonosti vastuullisen ruokaketjun kokonaisuuteen.

Lannoitteiden raaka-aineiden hinnan nousu ymmärretään, mutta huikean voiton tekeminen tilanteessa, jossa koko ala on vakavassa ahdingossa ei maataloustuottajilta ymmärrystä saa.

Professori Niemen mukaan tuottajahinnat ovat viimeisen vuoden aikana nousseet 10 prosenttia, mutta lisää tarvittaisiin kustannusnousun kattamiseksi (MT 28.4.).

Vaikka katse kohdistuu kriisitilanteessa valtioon, Niemi painottaa markkinoiden toiminnan parantamista. Tästä on vihdoin näkynyt merkkejä kaupan suostuttua avaamaan sopimuksiaan teollisuuden ja tuottajien kokemien äkillisten kustannusten nousujen takia.

Onkin aivan käsittämätöntä, että tähän tilanteeseen on herätty vasta nyt, eurooppalaisen sodan seurauksena. Silti tässä kriisissä on myös mahdollisuus parantaa kotimaisen ruokaketjun reilumpaa tulonjakoa. Kun niukkuus ruuasta lisääntyy, myös markkinahinnat nousevat.

Tästä suomalaisenkin tuottajan pitää nyt saada aiempaa parempi korvaus. Ahneuden vaara tässä kriisissä on tilojen osalta kaukana. Niin heikko niiden kannattavuus on ollut.

Samalla on mustettava, että huoltovarmuus ja omavaraisuus tarvitsevat kannattavaa alkutuotantoa. Ilman niitä ruokaa ei markkinoille riittävästi tule.

Kuluvana vuonnakin osa suomalaisista tiloista tekee hyvän tuloksen. Esimerkiksi viljatiloilla, jotka ovat onnistuneet hankkimaan lannoitteet ja muut panokset sopivaan aikaan, edessä oleva hintanäkymä on aivan kohtuullinen.

Sen sijaan monille ostorehuista riippuvaisille eläintiloille jokainen viikko on ollut jo pitkään tappiollista.

Ilman isoja korotuksia tuottajahintaan edessä on konkurssi tai tilan hallittu lopetus. Kuluvan vuoden aikana arviolta joka kymmenes suomalaistila lopettaa (MT 28.4.).

Pahin on vasta edessä. Johtavan matalousrahoittajan OP-ryhmän mukaan tilojen lopetustahti kiihtyy kuluvan vuoden lopulla. Tätä enteilee myös maatilojen ongelmaluottojen nousu poikkeuksllien korkealle tasolle (MT 2.5.).

Edessä oleva satokausi merkitsee paljon koko suomalaiselle ruokaketjulle. Hyvä sato saattaa pelastaa paljon.

Silti energian ja lannoitteiden hinnat pysyvät korkeina. Heikosta kannattavuudesta kärsivien tilojen on niitä syksyllä vaikea ostaa. Tämä puolestaan näkyy ensi vuonna tuotannon alenemisena.

Kun samoin käy kaikkialla Euroopassa, ruokakriisi näkyy myös meillä.

Hintojen nousun lisäksi osasta tuotteista voi tulla jopa pulaa.

Lue lisää:

Venäjä käyttää myös ruokaa aseena: Ukrainassa jumissa miljoonia tonneja vanhan sadon viljaa – kriisin pahin vaihe on vielä edessä