Haavisto aloitti presidenttipelin, mutta porvarien kärkipelaajaa vasta odotetaan kentälle

Ulkoministerin tehtävistä pian luopuva Pekka Haavisto (vihr.) pyrkii Suomen tasavallan presidentiksi. Hän avasi pelin taktiikalla, joka edessä olevassa henkilövaalissa on välttämätön.

Vihreiden ydinperheen isähahmo tekee hartiavoimin pesäeroa kannatuskuoppaan pudonneeseen puolueeseensa. Hän pudotteli haastatteluissa vastauksia, joista on vaikea olla täysin eri mieltä riippumatta siitä, mitä poliittista väriä suosii (MT 9.6.).

Haavisto on ulkoministerinä pystynyt pysyttäytymään erossa edellistä hallitusta repivistä riidoista. Samaan aikaan mielipidemittausten ykkönen on paistatellut julkisuudessa suomalaisia selvästi yhdistävän Nato-jäsenyyden edistäjänä.

Toki jo kahdesti presidentinlinnaan pyrkineellä kokeneella ministerillä on omat puutteensa. Haaviston tapa junailla al-Hol-sotkun yhteydessä Isis-taistelijoiden suomalaisia perheenjäseniä kotiin osoittautui kyseenalaiseksi.

Omassa ministeriössään Haaviston toimintatavat eivät ole saaneet pelkkää kiitosta. Myös Haaviston siviilipalvelustausta ei aivan hevillä kaikkien suomalaisten mielestä yhdisty tasavallan presidentin tehtäviin, etenkään nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa.

Seuraavana presidenttipelin kentälle kirmaa kyselyiden kakkonen, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.). Myös keskustakonkari ottaa etäisyyttä poliittisiin juuriinsa, vaikka kampanjaa varten perustettua kannatusyhdistystä johtaa puolueen entinen kansanedustaja Timo Kietäväinen.

Suomen Pankin pääjohtajuudesta ja Euroopan keskuspankin neuvoston jäsenyydestä on Rehnille sekä haittaa että hyötyä.

Keskuspankkiirin on oltava puoluepoliittisten kiistojen yläpuolella ja kannettava huolta julkisen talouden tasapainosta. Sitä suuri yleisö arvostaa.

Viime vuosien ennätysmatala korkotaso miellytti monia. Nyt Rehn on kuitenkin joutunut puolustamaan asuntovelallisten ahdinkoa lisääviä EKP:n koron nostoja, kun keskuspankki on yrittänyt hillitä ostovoimaa verottavaa inflaatiota.

EKP:n neuvoston jäsenyys myös haittaa Rehnin mahdollisuuksia ilmoittautua mukaan presidenttikisaan. On kiinnostavaa, miten keskuspankki ehdokkuuteen yleensäkin suhtautuu.

Mielenkiintoisinta on nyt se, ketkä muut lähtevät potkimaan presidenttipelin palloa.

Kokoomuksella ei ole omissa riveissään yhtään ehdokasta, joka pystyisi tällä hetkellä panemaan kampoihin Haavistolle. Kyselyiden kolmonen, ulkopoliittista instituuttia johtava Mika Aaltola, lähtisi ehkä mukaan, jos kokoomus pyytäisi, mutta pyyntöä ei taida tulla. Kokoomusaktiivit haluavat ehdokkaansa nouevan puolueen omista riveistä. Sitoutumattomuus ei ole nyt valttia, vaikka kokoomuksen oma pakka on tässä pelissä täysin levällään.

Perinteisten poliittisten joukkueiden ulkopuolelta ei toistaiseksi ole Aaltolan lisäksi löydetty sellaista pelaajaa, josta voisi kuoriutua näiden vaalien yllättäjä. Eikä välttämättä enää löydetä.

Rehnin ohella porvaripuolueiden ykkösehdokkaan paikasta kilpailee todennäköisesti perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Kokoomuksessa kovassa nosteessa on kansanedustaja Elina Valtonen. Myös kansanedustaja Antti Häkkänen ja entinen puoluejohtaja Alexander Stubb saattavat kisaan lähteä.

Sosiaalidemokraateilla ei myöskään ole heittää presidenttipeliin maalintekijää, joka uhkaisi vihervasemmiston avainpelaajaksi nousseen Pekka Haaviston asemaa. Jos kansainvälisillä areenoilla suitsutettu poliittinen supertähti Sanna Marin peruu päätöksensä ja lähtee mukaan, pelikuviot menevät toki uusiksi.

Jos Marin pysyy lujana eikä puskista pystytä pullauttamaan suosittua yllätysehdokasta, presidentinvaalien toisella kierroksella alkuvuodesta 2024 saatetaan nähdä Pekka Haaviston ja Olli Rehnin tiukahko kaksintaistelu.

Peliä ei ratkaista pelkällä henkilökohtaisella karismalla. Myös sillä on merkitystä, miten yhtenäisiksi ehdokkaita tukevat blokit, Haaviston vihervasemmisto ja Rehnin keskustaoikeisto, vaalien toisella kierroksella hitsautuvat.