Soutaminen ja huopaaminen Yleisradion rahoitusmallista näyttää jatkuvan.
Viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) on luvannut esitellä mallinsa loppuvuodesta. Tiistaina Kiurun puoluetoveri, SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner tempaisi yllättäen maton valmistelun alta ilmoittamalla, että demarit haluavat Ylelle rahat suoraan valtion budjetista erillisten kuluttajamaksujen sijaan (HS 20.9.).
Kiurulle oman puolueen kanta näytti tulevan yllätyksenä. Ministeri tyytyi sarkastisesti kiittelemään SDP:tä aloitteesta, vaikka hänen esitykseensä sillä ei olisi vaikutusta.
Ylen rahoitus piti saada kuntoon jo viime vaalikaudella. Hanke meni kuitenkin kiville, kun silloinen viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) ei tuonutkaan eduskuntapuolueiden sopimaa mallia eduskunnan päätettäväksi.
Tv-lupamaksun korvaaminen yle-verolla, yle-maksulla tai mediamaksulla on osoittautunut poliittisesti kuumaksi perunaksi. Ongelmaksi nähdään erityisesti ne harvat taloudet, jotka elävät täysin irti sähköisestä viestinnästä.
Maksu kohdistuisi jokaiseen kotitalouteen. Ongelmistaan huolimatta se estäisi jatkuvasti yleistyvän pinnauksen nykyisestä lupamaksusta ja toisi Ylelle vakaan rahoituksen. Maksu olisi lisäksi nykyistä lupamaksua selvästi halvempi.
Yleisradio on sivistysvaltioon kuuluva kulttuurilaitos. Rahoitusta vastaan siltä voidaan vaatia korkeatasoista ja riippumatonta uutis- ja ohjelmatuotantoa, joka on koko kansan ulottuvilla.
SDP:n sisäinen veivaus kesken Yle-rahoituksen valmistelun ei lupaa hankkeelle hyvää.
Eduskunta voisi ryhdistäytyä asiassa. Jos ei se kykene päättämään oman radioyhtiönsä rahoituksesta, voiko siltä odottaa ratkaisuja edessä oleviin, monta kertaluokkaa suurempiin talouskysymyksiin?