

Ekompi.net on uusi lähiruoan tilaus- ja palvelualusta, jonka kautta on mahdollista tilata erilaisia tuotteita lähialueeltaan. Palvelualustaa käyttää tällä hetkellä tuottaja- ja kuluttajaosuuskunta Uudenmaan Ruoka, joka toimii Helsingissä ja Espoossa sekä Pohjois-Savon Ruoka Kuopiossa.
Alusta on rakennettu yhdessä tuottajien ja kuluttajien kanssa ja sen tarkoituksena on helpottaa lähiruoan ostamista, edistää tuottajien myyntiä, vähentää ruokahävikkiä sekä lyhentää tuotteiden tuotantoketjua. Kehittäjät haluavat tarjota alustaa nyt käyttöön myös muualle Suomeen.
”Halusimme rakentaa kanavan, jonka kautta kuluttajat voisivat tehdä suoraan tuottajien kanssa kauppaa”, perustajajäsen ja tuottajana itsekin toimiva Rikard Korkman kertoo. Korkman toimii myös ruotsinkielisen tuottajajärjestö SLC:n asiamiehenä.
”Haluamme vahvistaa tuottajan asemaa ruokaketjussa. Kulutusvalinnoilla jokainen kuluttaja voi vaikuttaa tähän. Koska perinteisen ruokakaupan asema on niin vahva ja monta kertaa kalliimpi kanava varsinkin pienille tuottajille, tarvitaan ehdottomasti vaihtoehtoja valveutuneille kuluttajille. Arviomme että heitä on noin 10 % kuluttajista. Haluamme tavoittaa asiakaskunnan, joka arvostaa tuottajan roolia sekä lähituotantoa.”
Vuonna 2018 lanseeratun Ekompi.netin perustajia ovat Jussi Kauppi, Jere Makkonen, Olli Repo ja Rikard Korkman, joilla on kokemusta muun muassa tuottaja-, sovelluskehitys- ja mainospuolelta. Pääkehittäjänä toiminut Olli Repo on tunnettu Uudenmaan ruoasta ja Herttoniemen ruokaosuuskunnasta.
Repon mukaan yksi tärkeimmistä asioista palvelussa on avoin hinnoittelu, jotta asiakas näkee, kuinka paljon tuotteesta menee tuottajalle, Foodhubille sekä veroihin.
”Kerromme, mikä osuus on tuottajan. Esimerkiksi Uudenmaan ruoka foodhub ottaa vuokriin ja muihin kuluihin 20 prosenttia kuluttajahinnasta ja veroihin menee osa. Loput menevät tuottajalle”, Repo sanoo.
”Haluaisimme, että kauppoihin tuotaisiin hintalaput, joissa tuottajan osuus ilmoitettaisiin samaan tapaan kuin esimerkiksi tuotteen kilohinta. Moni tuottajakin on rohkaissut kuluttajia suosimaan suurempien brändien tuotteita, sillä niistä he saavat enemmän kuin kauppojen omien merkkien tuotteista.”
Repo kertoo, että hinnat perustuvat siihen, mikä tuntuu tuottajasta kohtuulliselta.
”Kuluttajan on hyvä tietää, mitä tuottaminen maksaa. On reilua, että tuottaja ilmoittaa, millaisen hinnan hän haluaa ja näin peilaa sitä siihen, mikä on tuotteen lopullinen hinta. Tällaisella mallilla tuottaminen tuntuu kestävämmältä kuin se, että hintoja poljetaan alas.”

Palvelun käyttöön vaaditaan käyttäjätili, jonka voi perustaa sivuston kautta. Oman tilin kautta on mahdollista tilata tuotteita tiettyyn noutopisteeseen tiettynä noutoajankohtana. Tällä hetkellä palvelu toimii Uudellamaalla Helsingissä ja Espoossa sekä Pohjois-Savossa Kuopiossa.
Kun noutopisteen ja ajan on valinnut, voi ostoskoriin valita tuotteita, jotka maksetaan ennakkoon. Kun maksu on suoritettu, noudetaan tuotteet sovittuna ajankohtana.
”Tilaukset sulkeutuvat tiistaiyönä. Tuottajilla on puolitoista päivää aikaa katsoa tilaukset ja toimittaa ne Herttoniemen lajittelupisteet viimeistään torstaiaamuksi. Pisteellä tuotteet lajitellaan niin, että ne voidaan noutaa torstaina kolmelta aina perjantai-iltaan saakka”, Korkman kertoo.
”Kaikki maksetaan etukäteen ja sillä tavalla ostos on sitova. Emme voi lähettää niitä tuottajalle takaisinkaan. Tuottajanäkökulmasta palvelu on joustava, kun noutoikkuna on pidempi.”
Kysyntä on ollut Repon mukaan hyvällä mallilla ja yksi kalatalouden yrittäjä onkin myynyt palvelun kautta tuotteitaan jo sadalla tuhannella eurolla.
Esimerkiksi kalasta puhuttaessa on hyvä muistaa, että saalista ei aina tule. Tässä Korkmanin mukaan kuluttajilla olisi vielä opittavaa.
”Kaikkea ei voi varmuudella luvata. Tällaisissa tilanteissa rahat palautetaan asiakkaalle ja hänelle lähetetään ilmoitus. Uskon, että moni ymmärtää tämän, vaikka toki se harmittaa. Kuluttajien olisi kuitenkin hyvä ymmärtää, että tällaista voi välillä tapahtua”, Korkman toteaa.
Repo ja Korkman uskovat, että lähiruoalle riittää tulevaisuudessa kysyntää, ja kasvun mahdollisuudet ovat suuret.
”Lähiruoan merkitys ja arvostus on ollut jo pitkään kasvussa. Palvelu mahdollistaa sen, että toimintaa voidaan skaalata myös pienemmille paikkakunnille. Olemme keskustelleet toiminnasta esimerkiksi Porvoossa ja Oulun alueella. Siinä, että palvelu löydetään laajemmin, on vielä toki paljon tekemistä”, Repo sanoo.