Onko väliä, mitä siirappia turauttaa saaristolaisleipään tai kotijäätelöön? Siirappi on kattotermi monenlaisille nesteille

Jos suomalaiselle sanoo ”siirappi”, mieleen vaeltaa todennäköisesti tummanruskeaan, tahmeaan ja makeaan aineeseen, jolle on käyttöä erityisesti joululeivonnassa.

Toisaalta useissa kahviloissa erikoiskahvien listalla on tarjolla jos jonkinlaista makusiirappia vaniljasta suolaiseen kinuskiin.

Siirappi onkin käsitteenä varsin joustava, ja se voi tarkoittaa lähestulkoon mitä tahansa syvänmakeaa ja enemmän tai vähemmän tahmeaa nestettä, joka ei kuitenkaan ole hunajaa.

Tässä jutussa käydään läpi joitakin tunnettuja siirappeja, mutta siirappien monipuolisessa maailmassa on muutakin tarjontaa.

Yksinkertaista sokerisiirappia voi valmistaa kotonakin hauduttamalla kattilassa saman verran vettä ja sokeria niin kauan, että liuos sakenee.

Tällainen intensiivisen makea sokerisiirappi liukenee esimerkiksi drinkkeihin nopeammin kuin kuiva kidesokeri, ja siihen on helppo lisätä makuaineita joko haudutusvaiheessa tai silloin, kun liuos on jo jäähtynyt.

Maustettua sokerisiirappia ovat esimerkiksi kahveihin lisämakua tuovat makusiirapit. Kotitekoisen limonadinkin voi valmistaa tiputtamalla kuplaveden sekaan hieman maustettua sokerisiirappia.

Jos suomalaisessa reseptissä lukee pelkästään ”siirappi” ilman etuliitettä, sillä todennäköisesti tarkoitetaan jauhopeukaloiden suosimaa tummaa siirappia, joka saa värinsä ja makunsa sokeriruo’osta.

Tämä siirappi antaa tutun maun muun muassa joulupipareihin, mutta se venyy ruuanlaitossa muuhunkin käyttöön, kuten marinadeihin ja kaalikääryleisiin.

Pian lähestyvä vappu tuo puolestaan vipinää kaupan fariinisokerihyllyihin. Fariinisokerin hieman kostea sormituntuma tulee kidesokeriin lisätystä ruokosokerisiirapista, joka pakkauksen avaamisen jälkeen alkaa helposti menettää kostetuttaan.

Kuivaksi kokkareeksi jämähtäneen fariinisokerin herättäminen henkiin onkin saanut suomalaiset hieromaan aivonystyröitään esimerkiksi Pirkka-niksien muodossa.

Nikseissä neuvotaan kesyttämään fariinisokeri esimerkiksi sulkemalla se pieneen, tiiviiseen muovirasiaan tai raastamaan kuivaa klönttiä raastinraudalla.

Leipäsiirappi näyttää hyvin samanlaiselta kuin tumma siirappi, mutta se on tarkoitettu yksinomaan leivontaan. Leipäsiirappi saa makunsa sokerijuurikkaasta ja maltaasta, ja se sopii monenlaisiin hiivalla kohotettaviin leipä- ja pizzataikinoihin.

Saaristolaisleipä saa makean makunsa siirapista, joka lukee reseptissä muodossa ”siirappi” tai ”leipäsiirappi”. Näistä tuotteista leipäsiirappi on tarkoitettu vain leivonnassa käytettäväksi. Kuva: Rami Marjamäki

Jos on koettanut tehdä kotioloissa jäätelöä ilman jäätelökonetta, makuelämystä on saattanut haitata jäätelömassaan pakastimessa pesiytyvät isot jääkiteet. Jos on joskus lukenut kaupasta ostetun jäätelöpaketin kyljestä ainesosaluetteloa, on saattanut törmätä sanaan ”glukoosisiirappi”.

Glukoosisiirappia valmistetaan esimerkiksi vehnätärkkelyksestä tai maissista, ja se on kotikokin salainen ase jäätelönvalmistukseen. Kirkas ja jähmeä glukoosisiirappi estää suurten jääkiteiden muodostumisen ja antaa sileän suutuntuman kotitekoiseen toffeeseen.

Vaahterasiirappi yhdistetään erityisesti vaahteroistaan tunnettuun Kanadaan, josta onkin peräisin yli 80 prosenttia maailmassa myydystä vaahterasiirapista. Vaahterasiirappi sopii sellaisenaan esimerkiksi jugurtin, jäätelön ja lettujen päälle.

Vaahterasiirappi on yksinkertaisesti vaahteran mahlaa, jota Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat keräsivät jo kauan ennen eurooppalaisten saapumista mantereelle.

Vaahtera ei suinkaan ole ainoa lehtipuu, josta voi keväisin kerätä mahlaa, vaikka esimerkiksi koivunmahlan kerääminen ei olekaan maailman mittakaavassa läheskään yhtä suurta liiketoimintaa kuin vaahteranmahlan kerääminen.

Luonnonvarakeskus, Metsäkeskus ja Pohjois-Karjalan liitto arvioivat yhteisessä hankkeessaan vuonna 2024, että Suomen metsissä piilee mahdollisuus jopa 23 miljoonaan mahlalitran keräämiseen. Kevät on mahlankeruun aikaa, mutta mahlankeräämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa.

Lähteet: Kotiliesi 13.9.2017, Dansukker, The Canadian Encyclopedia