Kotitalouksien ruokahävikki vastaa 139 000 henkilöauton kasvihuonekaasupäästöjä ‒ suurimmat ilmastovalinnat tehdään silti ruokalautasen sisältöä suunniteltaessa
Noin kolmannes ruokajärjestelmämme hävikistä tulee kotitalouksista. Suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät lihatuotteiden hävikistä.
Tutkimuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikkiä syntyy noin 25 kiloa ja elintarvikejätettä yhteensä 50–60 kiloa henkeä kohden vuodessa. Kuva: Sanne KatainenLuonnonvarakeskus (Luke) on tutkinut ensimmäistä kertaa kotitalouksien ruokahävikkiä ja sen hiilijalanjälkeä elinkaariarviointilaskentaa hyödyntäen. Tutkimuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikkiä syntyy keskimäärin 25 kiloa ja elintarvikejätettä yhteensä 50–60 kiloa henkeä kohden vuodessa.
”Kotitalouksien ruokahävikki Suomessa vastaa kaikkiaan 139 000 henkilöauton vuosittaisia kasvihuonepäästöjä”, tiivistää hiilijalanjälkilaskennasta vastannut erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luken tiedotteessa.
”Tutkimuskohteena olleiden alueiden ruokahävikki ja hiilijalanjäljet olivat lähellä toisiaan.” Kirsi Silvennoinen
”Tutkimuskohteena olleiden alueiden ruokahävikki ja hiilijalanjäljet olivat lähellä toisiaan”, kertoo lajittelututkimuksia johtanut erikoistutkija Kirsi Silvennoinen.
Ruokahävikin lajittelututkimus toteutettiin kolmella kaupunkialueella eri vuosina: pääkaupunkiseutu (2015, 2018), Tampereen seutu (2016) ja Turun seutu (2019). Tutkimuskohteena olivat sekajäte ja erilliskerätyn biojätteen sisältämä elintarvikejäte ja ruokahävikki. Tulokset suhteutettiin kaupunkialueiden asukas- ja talotyyppeihin sekä skaalattiin koskemaan koko Suomea.
”On tärkeää pyrkiä minimoimaan kaikkea ruokahävikkiä. Erityinen huomio kannattaa kiinnittää lihatuotteiden ja -ruokien poisheittoon.” Juha-Matti Katajajuuri
Keskeinen tulos oli lihavalmisteiden merkittävä osuus ruokahävikin ilmastovaikutuksista. Kotitalouksien ruokahävikistä lihaa ja lihatuotteita oli tyypillisesti noin 10 prosenttia, mutta kokonaishävikin ilmastovaikutuksesta lihan osuus oli kaupungista riippuen 35–46 prosenttia.
Muut-ryhmä piti sisällään muun muassa valmis- ja kotiruoan lihan ollen toiseksi suurin ilmastovaikutusten aiheuttaja, 20–30 prosenttia alueesta riippuen.
”On tärkeää pyrkiä minimoimaan kaikkea ruokahävikkiä. Erityinen huomio kannattaa kiinnittää lihatuotteiden ja -ruokien poisheittoon, vaikka se tuntuisikin määrällisesti pieneltä”, Katajajuuri sanoo.
”Ruokahävikki on vain osa koko ruoantuotannon ilmastovaikutuksesta. Kaikkein suurimmat valinnat tehdäänkin ruokalautasen sisältöä suunniteltaessa, jolloin merkittävin toimi on kasvisvoittoisen ruokavalion suosiminen”, Katajajuuri päättää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
