Leivät nostettiin tikun nokkaan – näin leipomot kommentoivat suolasyytöstä: ”Jos ei maistu hyvältä, jää se syömättä”
Lähes jokainen suomalainen saa ruoastaan liikaa suolaa. Professorin mukaan yksi suurimmista syypäistä on leipä.Tilaajalle
Suola vaikuttaa myös leivän rakenteeseen, säilyvyyteen ja jopa ulkonäköön. Kuva: Kimmo HaimiItä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab kertoi medialle järjestetyssä ravitsemussuositusten julkistustilaisuudessa Helsingissä, että suolan saanti on Suomessa iso ongelma.
”Naisista 96 prosenttia saa liikaa suolaa ja miehistä sata prosenttia pyöristettynä”, Schwab sanoi.
Suolaa suositeltavaan syötäväksi alle viisi grammaa eli alle teelusikallinen päivässä.
Schwab totesi, että viljavalmisteet ja etenkin leipä, ovat yksittäisistä elintarvikkeista suurin suolan lähde. Professori toivoi, että kuluttajille tarjottaisiin enemmän valinnanvaraa leipähyllyllä.
”Jos terveellinen ja täysjyväinen leipä ei maistu hyvältä, se jää syömättä ja terveyshyödyt saavuttamatta”
Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan naiset saavat suolaa viljavalmisteista keskimäärin 1,8 ja miehet 2,4 grammaa vuorokaudessa.
”Huomattavasti oleellisempi suolan saantia alentava vaikutus ruokavaliossa saadaan, kun lihan ja lihavalmisteiden määrää vähennetään suosituksen mukaisesti kolmanneksella”, Vaasanin vastuullisuuspäällikkö Anna-Leena Teppo sanoo.
Vaasan-leivissä yleisin suolapitoisuus on 1,1 prosenttia, eli leivät lasketaan normaalisuolaisiksi. Tepon mukaan suolaa tarvitaan leipään.
”Suolaa tarvitaan leipään totta kai maun vuoksi, mutta suola vaikuttaa myös leivän rakenteeseen, säilyvyyteen ja jopa ulkonäköön. Siksi suola on leipurille yksi tärkeimmistä raaka-aineista. Jos sitä vähennetään liikaa, leivästä tulee helposti mauton. Pieni suolatason laskeminen ei kuitenkaan huonontaisi leivän säilyvyyttä.”
Fazer Leipomot Suomen markkinointijohtaja Anna Kanerva avaa suolan merkitystä tarkemmin.
”Suolan ansiosta taikina nousee paremmin, sitko paranee ja taikinaan muodostuu enemmän aromia. Leivästä tulee lisäksi kauniimman värinen. Suolaton taikina saattaa olla vetelää ja kosteaa ja nousta nopeasti. Leivän sisuksesta tulee helposti epätasainen ja leivästä mauton.”
Kanerva muistuttaa, että suomalaisille leivän tärkeimmät valintakriteerit ovat maku, sopivuus jokapäiväiseen käyttöön sekä tuoreus. Nautiskelutilanteisiin ostetuissa leivissä ravintosisältötiedot eivät nouse valintakriteeriksi.
Vaasanin Teppo haluaa nostaa esiin myös tärkeän yksityiskohdan:
”Jos terveellinen ja täysjyväinen leipä ei maistu hyvältä, se jää syömättä ja terveyshyödyt saavuttamatta”, Teppo toteaa viitaten uusiin suosituksiin täysjyvän saannista.
Suolan määrään ollaan kiinnitetty Vaasanilla ja Fazerilla huomiota.
”Leipiemme suolapitoisuudet ovat pienentyneet vuosien saatossa. Olemme asettaneet tavoitteen suolan vähentämiseksi 10 prosentilla vuoteen 2030 vuoden 2019 tasosta”, Vaasanin Teppo sanoo.
Fazerin Kanera kertoo, että tuotevalikoiman kehittämisen yhtenä enenevänä kriteerinä on myös suolapitoisuus.
Suomalaisten makutottumuksillakin on vaikutusta siihen, miltä leivän tulee maistua.
”Makutottumukset muuttuvat ajan myötä. Uskomme, että saatuun suolan määrään voidaan vaikuttaa terveydelle myönteisesti, mutta tämä täytyy tehdä asteittain totuttelemalla, ettei suolan vähäisyyttä leivässä korvata suolaa ja esimerkiksi tyydyttynyttä rasvaa enemmän sisältävillä päällisillä”, Vaasanin Teppo päättää.
Näin paljon leivässä on suolaa
Leipien suolapitoisuudet vaihtelevat. Alla on käytetty esimerkkinä Vaasan Ruispalat -leipäviipaleita.
– Leivän suolapitoisuus on 1,0 %.
– Yhdessä viipaleessa (27,5 g) on suolaa noin 0,275 g.
– Täysjyväsuositus saavutetaan kuudella viipaleella päivässä.
– Kuudessa viipaleessa suolaa on 1,65 g. Tämä on kolmasosa suositeltavasta päivittäisestä suolan maksimisaannista (5 g).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
