Suomessa ei kasva kahdeksaan kuukauteen kuin eläimet navetassa, Tero Lahti sanoo. Kuva: Sanne Katainen
Tuore ravitsemussuositus tyrmistytti tuottajat – ”lisää kyllä tuontia”
MTK:n valtuuskunnassa toivottiin, että kansallisissa ravitsemussuosituksissa otettaisiin huomioon myös huoltovarmuustekijät.Tilaajalle
Arto Laine (vasemmalla) ja Tero Lahti toivoivat MTK:n valtuuskunnassa, että ravitsemussuosituksissa otettaisiin huomioon myös huoltovarmuusnäkökulma. Kuva: Sanne KatainenSamaan aikaan MTK:n valtuuskunnan kokouksen kanssa julkaistut uudet ravitsemussuositukset herättivät huomiota ja keskustelua Espoon Hanasaaressa järjestetyn kokouksen osallistujissa.
MT:lle suosituksia kommentoivat tuoreeltaan MTK:n johtokunnan 2. puheenjohtaja Tero Lahti ja 3. puheenjohtaja Arto Laine. He harmittelivat etenkin huoltovarmuusnäkökulman unohtumista suosituksista.
”Peltokasvisektorin näkökulmasta on tärkeää että huomioidaan huoltovarmuus kotimaisesta näkökulmasta, että ruoka olisi kotimaista tuotantoa”, Laine sanoo.
Laine toimii myös MTK:n peltokasvivaliokunnan varapuheenjohtajana.
Raportissa korostetaan kasvipohjaisia valkuaisen lähteitä. Niitä ei kuitenkaan tuoteta Suomessa läheskään niin paljoa, kuin uudet suositukset edellyttäisivät.
Pitäisikö kotimaiseen kasviproteiinin tuotantoon panostaa enemmän?
”Ilman muuta pitäisi”, Laine sanoo.
”Jos suositukset painottuvat noin paljon kasvispainotteiseen, se lisää kyllä elintarvikkeiden tuontia”, hän lisää.
Hänen mukaan kotimaista kasvisproteiinin tuotantoa ja eläinproteiinin tuotantoa ei kannata kuitenkin ajatella vastakkainasetteluna.
”Kansallisesti meidän täytyy katsoa, mikä meillä onnistuu täällä parhaiten”, täydentää Tero Lahti.
”Jos me halutaan ottaa koko potentiaali irti tästä maasta niin se on paljon muutakin, kuin pelkkää kasvispainotteisuutta”, hän sanoo.
Lahden mukaan Suomessa ei ole olemassa riittävää kasvisproteiinin tuotanto- tai jalostuskapasiteettia suosituksiin vastaamiseksi. Hänestä on harkitsematonta esittää suosituksia, jotka lisäisivät merkittävästi ruoan tuontia.
”Tutkijat ja professorit syövät omaa uskottavuuttaan tekemällä suosituksia, jotka eivät perustu meidän kansallisiin olosuhteisiin ja olemassa olevaan ruoan tuotantoomme”, Lahti sanoo.
”On virhe tehdä suosituksia, jotka perustuvat ideologiaan, kuuntelematta avainasemassa olevia viljelijöitä”, Lahti sanoo.
”On ylilyönti esittää 350 grammaa viikossa”, Tero Lahti
”Sellaista kuvaa en halua antaa, että olen kasvisruokavastainen. Ollaan ihan oikeassa siinä, että meidän pitäisi kaikkien syödä kasviksia enemmän, se on ihan selvä juttu”, Lahti sanoo.
”Mutta on ylilyönti toiseen suuntaan esittää 350 grammaa viikossa.”
350 grammaa on uudessa ravitsemussuosituksessa esitetty kypsennetyn punaisen lihan viikoittainen enimmäismäärä. Sitä perustellaan terveyssyillä. Ilmastosyistä keskiarvon toivotaan painuvan selvästi matalammalle.
Raportissa mainitaan suomalaisen yhteisessä maidon- ja lihantuotannossa tuotettavan naudanlihan olevan verrokkipihvilihaa ilmastoystävällisempää. Kuitenkin senkin ilmastovaikutusta pidetään suurena verrattuna muihin elintarvikkeisiin.
Lahti ja Laine uskovat, ettei raportissa ole otettu riittävästi huomioon Suomen luonnonoloja ja karjatalouden nurmipohjaisuutta.
”Meillä on neljä kuukautta pitkä kasvukausi ja kahdeksan kuukautta meillä ei kasva kuin eläimet navetoissa”, Lahti sanoo.
Varsinkin viime aikojen valossa he toivovat, että suosituksissa otettaisiin huomioon myös maan sisäinen ruokaturva.
”Huoltovarmuuden näkökulmasta ja varmaan myöskin ilmaston näkökulmasta kotimainen on paras vaihtoehto”, Laine arvelee.
- Osaston luetuimmat
