Norjassa muovin joutumista biojätteeseen rajoitetaan nykyisin lailla. Keskustelu muovista ruokapakkauksissa käytiin jo pari vuotta sitten ja se päättyi lain muuttamiseen.
MT kertoi 23. syyskuuta, että Suomessa muovia päätyy kierrätyslannoitteen mukana tonneittain pelloille. Yksi muovin lähde on ruokakauppa, jossa vanhentunut ruoka heitetään biojätteeseen muovipakkauksineen.
Muovipakkauksia biojätteessä ei kuitenkaan Norjassa kielletty. Laki määrää vähentämään muovin määrää, mutta tarkkaa lukua paljonko, ei ole määritelty.
”Hallitukselta tuli esitys laista, jossa kaikki muovi olisi pitänyt erotella biojätteestä. Se olisi kallista ja epäkäytännöllistä ja kävimme hallituksen kanssa aika monta neuvottelua ja siihen tuli muutos,” ruokajätti Norges Gruppenin ympäristöjohtaja Halvard Hauer sanoo.
Lopputuloksena kaupalle lisättiin yksi muovin keräämisen vaihe.
”Nyt erottelemme muovin, joka on melko helppo erotella ja on melko puhdasta. Joten erottelemme nyt enemmän muovia, mutta emme kaikkea.”
Suurin ruokahävikki tulee vihanneksista ja se pyritään saamaan biojätteen sijaan eläinten rehuksi. Leipä menee jo eläinten rehuksi. Siitä kaikki muovi pitäisi saada kerättyä pois.
”Ruokahävikki on vähentynyt, mutta nollaan sitä ei saada. Rehu on ympäristön kannalta parempi kuin biokaasu.”
Norges Gruppenilla on yli 2 000 ruokakauppaa.
”Jos emme ratkaise tätä itse, arvelen hallituksen kiristävän sääntelyä tulevaisuudessa. Keskustelua ei kuitenkaan ole käyty julkisesti, toki se voi helposti nousta esille joskus”, Hauer sanoo.
Hauerin mukaan biokaasulaitokset eivät Norjassa kerää kaupan biojätettä erikseen.
”Biokaasulaitosten koneet on tarkoitettu kotitalousjätteille. Nyt kaupan biojäte laitetaan samaan prosessiin, eikä laitteita ole tehty sitä varten. Siksi erottelu ei onnistu kovin hyvin. Yritämme saada biokaasuyrityksiä uusimaan koneitaan.”
Lopputuote on Norjassakin lannoitetta viljelijöille.
”Biojäteyritykset väittivät, että saavat muovin pois, mutta eivät ne saa. Eri yritykset poistavat muovia usealla eri tekniikalla. Jos joku keksisi aukottoman keinon, se olisi iso kilpailuetu.”
Toki biojäteyrityksetkin ottavat muovin vakavasti. Ne tarvitsevat sekä biojätettä, että loppusijoituksen jäljelle jäävälle jakeelle.
”Viljelijät eivät tietenkään halua muovia peltoonsa. Kukaan ei halua. Jos viljelijät löytävät näkyvää muovia lannoitteesta, he lopettavat sen käyttämisen”, Hauer sanoo.