MT:n uutinen muovista lannoitteessa pisti töpinää ministeriöihin – kokous pystyyn: ”Mikään ei estä tekemästä parempaa”
Ministeriöt kutsuvat sidosryhmät keskustelemaan biojätteen muovisilpusta. Ruokavirasto muistuttaa, että lain minimitason saa ylittää.
Ruokakaupoissa myymättä jääneet tuotteet heitetään biojätteeseen pakkauksissaan. Kuva: Jarno MelaYmpäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö kutsuvat sidosryhmät lähiaikoina koolle miettimään, mitä kierrätyslannoitteen sisältämälle muovisilpulle voisi tehdä, kertoo ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä.
Ympäristöministeriön tarkoituksena on arvioida, täyttääkö kaupan ja elintarviketeollisuuden tapa kerätä biojätettä ja muovia yhdessä jätelain vaatimukset.
”Mietimme, onko tarpeen tiukentaa ohjeistusta tai lainsäädäntöä”, kertoo Levinen.
Kierrätyslannoitteen sisältämä muovisilppu on sekä ympäristö- että maa- ja metsätalousministeriön vastuulla.
Erilliskeräyksen ja jätehuollon sääntelyn osalta asia on ympäristöministeriön tontilla, lannoitevalmisteasiat puolestaan kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle.
Muovisilppua seulotaan murskatusta massasta, mutta kaikki muovi ei jää seulaan.
MT kertoi maanantaina, että biokaasulaitosten tuottamasta lannoitteesta voi löytyä silputtua muovia.
Muovi saapuu lannoitetta valmistaville biokaasulaitoksille biojätteen mukana. Ruokakaupoissa myymättä jääneet tai ruoka-apuun lahjoittamatta jääneet tuotteet heitetään biojätteeseen pakkauksissaan.
Muovisilppua seulotaan murskatusta massasta, mutta kaikki muovi ei jää seulaan. Osa siitä päätyy lannoitteen mukana viljelijälle.
Ruokaviraston jaostopäällikkö Olli Venelampi kertoo, että lainsäädäntö sallii todella suuren muovimäärän, sillä epäpuhtauksien enimmäismäärät on asetettu painoperusteisesti.
Muovijäämien määrää koskeva asetus tiukentuu vuoden 2028 alussa, kun kierrätyslannoitteiden muovin määrä puolittuu nykyisestä ylärajasta.
Uusi mädätteen epäpuhtauksien enimmäisraja on jo voimassa EU-asetuksen mukaisille tuotteille. Vuonna 2028 raja tulee käyttöön kansallisten vaatimusten mukaan valmistetuille tuotteille.
”Kansallisesti on huono lähteä säätämään tiukemmasta”, sanoo Venelampi.
Nyt esimerkiksi hehtaarille levitettävään 20 tonniin nestemäistä mädätettä sopii 240 muovikassin verran muovisilppua, MT laski. Vuonna 2028 muovisilppua voi edelleen olla 120 muovikassin verran.
”Se on iso määrä sittenkin vielä”, sanoo Venelampi.
”Mitä puhtaampaa halutaan, sitä enemmän siitä tulee kustannuksia.” Olli Venelampi
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtajana toukokuussa aloittanut Tuula Loikkanen kertoo, että lakimuutokseen täytyy perehtyä.
”Miten se tulee vaikuttamaan? Onko sillä oikeasti merkitystä siihen, ettei se muovi päätyisi sinne pelloille? En osaa tässä vaiheessa sanoa muuta.”
Venelampi muistuttaa, että lainsäädäntö antaa biokaasulaitoksille minimivaatimukset.
”Mikään ei estä tekemästä parempaa.”
On biokaasulaitosten omalla vastuulla, millä sopimuksilla laitokset ottavat tavaraa vastaan ja miten hyvää teknologiaa heillä on pakkausmateriaalien puhdistamiseen biojätteestä.
”Mitä puhtaampaa halutaan, sitä enemmän siitä tulee kustannuksia. Se taas nostaa tuotteen hintaa.”
”On jokaisen asia, että biojätteen joukkoon ei laiteta tavaraa, joka ei sinne kuulu.” Olli Venelampi
Gasum kertoi MT:lle, että päivittäistavarakauppa on biojätteen suurimpia muoviroskan lähteitä. Venelampi muistuttaa myös erilliskerätyistä kotitalouksien biojätteistä.
”On jokaisen asia, että biojätteen joukkoon ei laiteta tavaraa, joka ei sinne kuulu.”
Venelammesta on todella hyvä asia, että pellolle päätyvästä muovisilpusta on noussut vilkas keskustelu.
”Se herättää ajattelemaan, että meidän jokaisen ratkaisuillamme on merkitys.”
- Osaston luetuimmat
