Lihantuotannon edellytykset ovat Suomessa erinomaiset, sanoo Atrian uusi toimitusjohtaja Kai Gyllström – viennissä vastassa on kova hintakilpailu, johon on vastattava lisäarvotuotteilla

Atrialla menee hyvin ja suomalaisen lihantuotannon lähtökohdat ovat erinomaiset. Näin toteaa Atrian toimitusjohtajana kesäkuun ensimmäinen päivä aloittanut Kai Gyllström.

”Yhtiön liikevaihto on alkuvuonna kasvanut. Hinnankorotukset on saatu läpi ja niiden myötä tuottajahintoja on pystytty nostamaan merkittävästi.”

Tuleeko Atrian toimintaan muutoksia, kun johtaja vaihtuu?

Ei kannata tehdä liian nopeasti johtopäätöksiä eikä muutoksia, Gyllström toteaa. Hänellä on käynnissä yhtiöön tutustuminen. Matkat muun muassa Ruotsiin ja Tanskaan, yhtiön toimipisteisiin, ovat kalenterissa lähipäivinä.

Ruotsi on tuttu edellisestä työpaikasta. Gyllström työskenteli yhteensä 14 vuotta Arlalla, joista viimeiset kaksi vuotta Arla Ruotsin toimitusjohtajana. Sitä ennen hän oli Arla Suomen toimitusjohtaja.

Atriaan hänet houkutteli arvostus yhtiötä kohtaan ja visio olla luomassa Atriasta entistä vahvemmin pohjoiseurooppalaista ruokataloa.

”Tuntuu, että voin tuoda yhtiöön jotain uutta. Jokainen yritys ja tilanne on erilainen, mutta meijeritoiminnasta ja muun muassa Ruotsissa työskentelystä voi mahdollisesti joitain hyväksi havaittuja keinoja tuoda mukana myös Atriaan.”

Koulutukseltaan Gyllström on kauppatieteiden maisteri ja hän on suorittanut lisäksi liiketalouden MBA-tutkinnon. Kotoisin hän on Helsingistä, jossa asuu myös nyt palattuaan Tukholmasta.

Atrian edellinen toimitusjohtaja Juha Gröhn jäi eläkkeelle kesäkuun alusta.

EU:n ympäristötavoitteet on esimerkiksi Euroopan viljelijäjärjestöissä nähty uhkana ruokatuotannolle.

Gyllström ei ota suoraan kantaa EU-tavoitteiden uhkiin tai mahdollisuuksiin. Hän toteaa, että suomalaisen lihan lähtötilanne on hyvä. Tuotanto on vastuullista ja esimerkiksi lihantuotannon päästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin maailmalla keskimäärin.

Onko vastuullisuudesta ja matalapäästöisyydestä kilpailuvaltiksi?

”Kilpailuedun saamiseksi pitää olla markkinoiden nopein toimija”, hän toteaa.

Kotimaisen lihan vastuullisuus on tuottajien ansiota, Gyllström sanoo ja kertoo arvostuksestaan lihantuottajia kohtaan.

”Atrian tehtävä on varmistaa lihan tuotteistus ja se, että kuluttaja valitsee kotimaista. Ratkaisevaa ketjun kannalta on kuluttajan valinnat.”

Maatilojen kannattavuudesta Gyllström toteaa kannattavuuden vaihtelevan paljon tiloittain. Siihen vaikuttaa muun muassa tilojen rehuomavaraisuus.

Inflaatio ei ole vielä ohi, Gyllström muistuttaa. Hintojen ja korkojen nousu aiheuttaa monille ihmisille vaikeuksia. Kuva: Carolina Husu

Lihan tuotanto ja kulutus ovat kotimassa melko hyvin tasapainossa.

Maaliskuussa Atria ilmoitti sopeuttavansa Nurmon sikateurastamon toimintaa, koska sianlihan tuotanto sekä kysyntä ovat vähentyneet viime vuosien aikana.

Siipikarjalle sen sijaan on valmistumassa uusi laitos, joka on Atrian historian suurin yksittäinen investointi. Laitoksen on tarkoitus käynnistyä ensi vuonna.

Lihan kokonaiskulutuksessa ei ole kotimaassa ollut suuria muutoksia. Lihalajien välillä muutoksia sen sijaan on. Kantar TNS Agrin tuoreimman arvion mukaan lihan kokonaiskulutus on alkuvuonna vähentynyt prosentin viime vuodesta.

Sianlihan kulutus on laskenut neljä prosenttia ja naudan prosentin. Siipikarjan kulutus on kasvanut kaksi prosenttia.

Inflaation myötä kalan sekä tuoreiden vihannesten ja hedelmien myyntimäärät ovat laskeneet eniten, Gyllström toteaa.

Ruokailun muutoksena on viime vuosina ollut valmisruokien kulutuksen kasvu. Gyllström arvioi taustalla olevan yhden hengen talouksien entistä suuremman määrän, kiireisen elämän sekä sen, että valmisruuista on paljon tarjontaa ja vaihtoehtoja.

Lihaa korvaavien kasvisvaihtoehtojen myyntimäärät ovat vielä pieniä ruuan kokonaismarkkinassa.

Kysyntää myös niille on ja ruokatalon tehtävä on luoda tuotteita, joita kuluttajat tahtovat, Gyllström sanoo.

Inflaatio ei ole ohi, toimitusjohtaja toteaa.

Hintojen nousun myötä kuluttajat ovat siirtyneet halvempiin tuotteisiin ja tekevät valintoja tarjousten perässä.

Hintojen ja korkojen nousu on monille vaikea tilanne, Gyllström muistuttaa.

Inflaation myötä tehdyt palkkaratkaisut vaikuttavat nyt Atriaan. Energiakustannukset sen sijaan ovat helpottaneet.

Ruokavientiä on viime vuodet tarjottu ratkaisukeinoksi maatalouden kannattavuusongelmiin.

Gyllströmin mukaan Atrialla vientitilanne on hyvä. Viennin osuus on noin 10 prosenttia yhtiön liikevaihdosta.

Vienti painottuu Aasiaan. Ruholihan vienti Kiinaan ei kuitenkaan tällä hetkellä ole kannattavaa. Sianlihan sivutuotteiden vienti Kiinaan on ollut kannattavaa.

Eurooppaan lihan vieminen on haastavaa kovan hintakilpailun takia. Saksassa on kuitenkin saatu hyviä avauksia antibiootittomalla sianlihalla.

Antibiootittomuus voisi olla kilpailuvaltti, jota kilpailijamaiden on vaikea saavuttaa.