Jarkko Ojala ja Erkki Pisilä esittelevät automatisoitua tuotantolinjaa. Perunakuutioiden matka jatkuu pakattavaksi ammattikeittiöiden käyttöön. Kuva: Hanna Perkkiö
Perunaa pöytään ja kuoret energiaksi – biokaasu korvaa tehtaalla pian noin 600 000 litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa
Pohjolan Peruna Oy:n tehtaalle rakennettava biokaasulaitos auttaa luopumaan öljystä perunanjalostuksessa. Samalla syntyy lannoitetta hyödynnettäväksi lähialueen pelloilla.Vihanti
Biokaasulaitos nousee Pohjolan Perunan tehdasrakennuksen ja lämpö- ja höyrylaitoksen välittömään läheisyyteen. Kuva: Hanna PerkkiöPohjois-Pohjanmaalla Vihannissa toimiva Pohjolan Peruna Oy käsittelee vuodessa noin 40 miljoonaa kiloa perunoita. Kuluttajan ruokakoriin ne päätyvät erilaisina jalosteina, kuten muusijauheena ja ranskanperunoina tai suurkeittiöille valmistettuina tuotteina.
Perunanjalostuksessa syntyy vuosittain myös tuhansia tonneja tehtaan ja vedenpuhdistamon sivuvirtoja. Tähän asti perunankuoret ovat päätyneet eläinten rehuksi, mutta jatkossa ne hyödynnetään tehtaan alueelle rakennettavan biokaasulaitoksen raaka-aineena.
Pohjolan Peruna Oy
Perustettu vuonna 1962, ensimmäinen suomalainen teollisen mittakaavan perunatehdas.
Vuoteen 2007 saakka Raision omistuksessa.
Pääkonttori sijaitsee Raahen Vihannissa ja myyntikonttori Vantaalla.
Tuotevalikoimaan kuuluvat kuivatuotteet, pakasteet, tuoretuotteet ja valmisateriat.
Tuotemerkkejä ovat Rooty ja Mummon sekä hotelli- ja ravintola-alan käyttöön tarkoitetut Mestari-tuotteet.
Työllistää noin 60 henkilöä.
Liikevaihto 13,4 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Tehtaalle rakennettavaa biokaasulaitosta rahoittaa ja operoi lahtelainen One1 Oy. Laitoksen toimittaa Sauter Biogas Finland Ky.
Laitoksen on määrä valmistua kuluvan vuoden aikana. Siitä saatava biokaasu tulee hakkeen rinnalle tehtaalla tarvittavan lämmön ja höyryn tuotantoon. Toimitusjohtaja Jarkko Ojala toteaa, että tavoitteena on paitsi energiaomavaraisuus pitkällä tähtäimellä myös kokonaan uusiutuvaa energiaa hyödyntävä laitos.
”Tällä hetkellä meillä käytetään lämmön ja höyryn tuottamisessa kevyttä polttoöljyä noin 600 000 litraa vuodessa. Biokaasu korvaa sen kokonaan, ja lisäksi kaasua riittää todennäköisesti myös sähköntuotantoon.”
Tehtaanjohtaja Erkki Pisilä kertoo, että yrityksessä on jo pitkään selvitetty keinoja kierrättää sivuvirrat entistä tehokkaammin. Biokaasun tuotanto osoittautui parhaaksi ratkaisuksi.
”Hyötyjä saadaan myös siitä, että osa sivuvirroista palaa takaisin peltoon. Biokaasulaitoksen prosessissa syntyy hygienisoitua lannoitetta, jota voidaan hyödyntää viljelyssä.”
Meneillään on projekti, jolla kartoitetaan lähialueen viljelijöiden tarvetta lannoitteen käytölle. Tämän pohjalta rakennetaan logistiikka lannoitteiden toimittamiseksi. Tavoitteena on löytää käyttäjät mahdollisimman läheltä, ja viljelijöille tarjotaan myös aiheeseen liittyvää neuvontaa.
Perunan jalostuksella on Vihannissa pitkät perinteet: viime vuonna Pohjolan Perunan tehtaalla vietettiin 60-vuotisjuhlia. Jarkko Ojalan mukaan näkymät ovat tällä hetkellä positiiviset. Peruna on yhä verraten huokea elintarvike, joten hintojen noustessa sitä ei ensimmäisenä jätetä pois ostoskärrystä. Kysyntää kannattelee myös kasvisruoan suosion kasvu.
”Suomalaisen perunanviljelyn kilpailukyky vahvistuu suhteessa Euroopan kilpailijoihin. Siinä vaikuttavat paitsi energiaratkaisut myös ilmastonmuutos.”
Pohjolan Peruna Oy:n myynti kasvoi viime vuonna toistakymmentä prosenttia edellisvuodesta. Tulosta rasitti kuitenkin raaka-aineiden ja energian hinnannousu, sillä myyntihintoihin sitä ei vastaavassa ajassa ole voitu siirtää.
”Suomalaisen perunanviljelyn kilpailukyky vahvistuu suhteessa Euroopan kilpailijoihin. ” Jarkko Ojala
Tulevaan satokauteen valmistaudutaan tilanteessa, jossa viljelijöillä tuotantopanosten kustannukset ovat nousseet kautta linjan. Se tulee Ojalan mukaan varmuudella näkymään myös kuluttajille perunan hinnassa. Perunajalosteiden menekin odotetaan kuitenkin jatkavan kasvuaan.
”Tavoitteena on kasvattaa liiketoimintaa ja volyymiä, ja sen myötä tarvetta on lisätä myös sopimusviljelyä.”
Tällä hetkellä Pohjolan Peruna Oy:llä on 35 sopimusviljelijää Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla noin sadan kilometrin säteellä Vihannista. Yhteistyöhön kuuluu myös aktiivista kehittämistyötä ja koulutusta.
Pisilä toteaa, että systemaattista tiedon jakamista ja hyödyntämistä yhdessä lajikejalostajien ja viljelijöiden kanssa tarvitaan kaiken aikaa.
”Tavoitteena on parantaa viljelyn panos-tuotossuhdetta ja saavuttaa isompia satoja hehtaaria kohti. Kun perunan laatua pystytään parantamaan, niin se näkyy loppukuluttajille asti.”
- Osaston luetuimmat
