Suomi jälkijunassa kasvisruuan edistämisessä – Kansa ja Kalmari perustaisivat Tanskasta tutun rahaston

Suomalaisilla kasvipohjaisilla elintarvikkeilla on mahdollisuus nousta merkittäviksi vientituotteiksi sekä työllistäjäksi vauhdilla kasvavilla markkinoilla. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kasviproteiinit voivat kattaa vuoteen 2035 mennessä yli viidenneksen maailman proteiinimarkkinoista, jos alan kasvua edistetään.

Keskiviikkona lähes 30 suomalaista elintarvikealan yritystä ja toimijaa vaati, että seuraava hallitus laatii laajan, kasvipohjaista ruokaa edistävän investointipaketin.

Sellaisen ovat jo kasanneet muun muassa Tanska, Ranska ja Kanada.

Tanskan entisen elintarvike- ja maatalousministerin Rasmus Prehnin aikana Tanska päätti 168 miljoonan euron kasvisruokarahaston perustamisesta seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi. Paketilla edistetään muun muassa alkutuotannon ja jalostuksen tuotekehitystä sekä vientiä.

Avustusten haku avautuu keväällä. Prehnin mukaan viljelijät, ruokateollisuus ja muut ketjun toimijat luovat yhdessä kriteerit, millaisiin hankkeisiin rahaa myönnetään.

Tarkoitus on, että viljelijät saavat kasvisruokajalosteiden tuotosta nykyistä suuremman osan itselleen.

Osa rahastosta on korvamerkitty luomukasviksiin, sillä Tanska pyrkii kaksinkertaistamaan luomutuotantonsa määrän.

Tanska on suuri sianlihantuottaja. Prehnin mukaan kentältä ei kuitenkaan juuri kuulunut soraääniä kasvisruuan tukemiseen. Myös kaikki puolueet seisovat rahaston takana.

”Suuret lihanjalostajat, kuten Danish Crown, ovat alkaneet valmistaa kasvisruokia”, Prehn kertoo MT:lle puhelimitse.

Kasvisruokarahastosta voidaan kanavoida rahaa myös kotimaisen sianrehun kehittämiseen. Tavoitteena on sikatalouden hiilijalanjäljen pienentäminen. Prehnin mukaan osa sianlihantuottajista on halukkaita siirtymään kasvisten tuotantoon. Vaihdokseen on käytettävissä EU:n ekojärjestelmätukea.

Prehn painottaa, että sianlihantuotannosta ei haluta Tanskassa eroon, vaan sitä on kehitetty vähäpäästöiseksi. Energiakriisin keskellä sian lannasta saadaan biokaasua, biohiiltä ja lannoitetta.

Tanskassa kasvisruuan kulutus on kasvanut erityisesti nuorten keskuudessa. Lihansyönti on vähentynyt maltillisesti.

Suomalaisista 70 prosenttia näkee, että kasvipohjaisista elintarvikkeista voi löytyä uusia vientimahdollisuuksia, ja että valtion pitäisi tukea vientiä. WWF:n Kantar Publicilla teettämään kyselyyn vastasi 1019 aikuista.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) on samaa mieltä kansalaisten kanssa.

”Kasviksiin keskittyvän innovaatiorahaston perustaminen ei olisi keltään pois. Suomalaisilla on kyllä varaa vähentää etenkin tuontilihan kulutusta ihan terveydenkin kannalta”, Kalmari toteaa.

Hänen mielestään tukipolitiikalla pitäisi lisätä palkokasvien viljelyä ja uusien lajikkeiden kehittämistä.

Kalmari rohkaisee lisäämään sopimusviljelyä. Kotimaisella tuotannolla korvattaisiin epäeettisten raaka-aineiden, kuten soijan ja palmuöljyn tuontia.

”En tykkää, että sanotaan, ettei Suomesta saada härkäpapua. Atria pystyi korvaamaan 40 prosenttia soijantuotannosta muutamassa vuodessa tekemällä sopimuksia herneen ja härkäpavun viljelijöiden kanssa. Kyse on tahtotilasta”, Kalmari sanoo ja vaatii kunnon hintaa viljelijöille.

Tällä hetkellä kasviproteiinijalosteista ei jää viljelijöille käteen juuri enempää kuin bulkkituotannosta.

Kalmari on pitänyt kaupan toimintaa härskinä vuosikausia.

”Vasta viime syksynä pakon edessä saatiin joitakin korotuksia tuottajahintoihin.”

Tuore elintarvikemarkkinalain uudistus parantaa kannattavuutta, kun tavarantoimittajilta poistuu kaupaksi käymättömien elintarvikkeiden takaisinottovelvollisuus. Kauppa kantaa jatkossa riskin, jos laarin pohjalle jää myymättömiä pottuja tai tomaatteja. Lisäksi maksuajat lyhenevät.

Kalmari kaipaa muutoksia myös kilpailulakiin, jotta jalostajat ja tuottajat voisivat perustaa organisaatioita, jotka voivat sopia hinnoista. Lisäksi tarvitaan indeksi, joka elintarvikkeiden hintojen noustessa varmistaa, että tuottajan osuus kasvaa.