• Kasvipohjaisten elintarvikkeiden viennille olisi saumaa – ilman tätä keinoa se ei alan mukaan onnistu

    Tanska, Ranska ja Kanada ovat ympäristöjärjestö WWF:n mukaan jo tehneet alalle mittavia kansallisia investointeja.
    Tilaajalle
    Nyhtökaura on ollut vuosia yksi suosituimmista kasviproteiineista ruuanlaitossa.
    Nyhtökaura on ollut vuosia yksi suosituimmista kasviproteiineista ruuanlaitossa. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Ruoka|Elintarviketeollisuus
    1.2.202310:57
    Harri Kallio-Kurssi

    Suomalaiset kasvipohjaiset elintarvikkeet voivat nousta merkittäviksi vientituotteiksi sekä työllistäjäksi vauhdilla kasvavilla markkinoilla.

    Kasvipohjaisten elintarvikkeiden maailmanmarkkina kasvaa nopeasti. Vaihtoehtoisten proteiinien arvioidaan kattavan vuoteen 2035 mennessä jopa 22 prosenttia maailman proteiinimarkkinoista, jos alan kasvua edistetään, ympäristöjärjestö WWF kertoo tiedotteessa.

    Lähes 30 suomalaista elintarvikealan yritystä ja muuta elintarvikealan toimijaa vaatii, että seuraava hallitus laatii laajan kasvipohjaista ruokaa edistävän investointipaketin.

    Suomelle keskeisistä verrokkimaista jo Tanska, Ranska ja Kanada ovat tehneet mittavia investointeja valtion budjetista kasvipohjaisiin elintarvikkeisiin.

    Tanskassa kasvipohjaisten elintarvikkeiden kehittämiseen tämän vuosikymmenen aikana on myönnetty 168 miljoonan euron kehittämisrahasto. Tanskassa kasvipohjaiseen ruokaan panostaminen on keskeinen osa maan ilmasto-ohjelmaa.

    Lisää aiheesta
    • Kasvaako Suomesta kasviproteiinin huippumaa? "Tuottajapuolella voitaisiin kaivata 'kasvis-Valion' perustamista", sanoo asiantuntija – Härkäpavun ja herneen viljelyala mahdollista tuplata nykyisestä

    Myös Suomessa investoinnit kasvipohjaiseen ruokaan voivat auttaa päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.

    “Suomella on mahdollisuus olla globaaleilla ruokamarkkinoilla kokoaan suurempi toimija ja tehdä kasvipohjaisista elintarvikkeista kansallinen ylpeydenaihe, joka niittää mainetta myös ulkomailla. Mahdollisuuksiin täytyy tarttua nyt, eikä antaa kilpailijoille etumatkaa”, toteaa vaatimuksessa mukana olevan MeEatin toimitusjohtaja Mikko Karell.

    Viimeistään nyt on herättävä ruoan murrokseen. Suomessa on hyvät raaka-aineet ja vahva elintarvikeosaaminen, mikä luo erinomaisen pohjan kehitystyölle.

    Yrityksillä on tässä merkittävä rooli, mutta työ tarvitsee vauhdittajaa ja valtion panosta esimerkiksi koulutuksen sekä tutkimuksen eteenpäin viemisessä.

    “Suomessa on innovoitu ainutlaatuisia kasvipohjaisia tuotteita. Panostamalla alan kehitykseen voimme kilpailla maailman kärjessä ja hyödyntää uusien tuotteiden tuomia vientimahdollisuuksia”, kertoo Apetitin kaupallinen johtaja Timo Partola.

    Tuki kasvipohjaisille elintarvikkeille olisi hyödyksi monella tavalla. Se lisäisi Suomen kilpailukykyä globaaleilla elintarvikemarkkinoilla, toisi lisää työpaikkoja kestävälle ja uudistumiskykyiselle kentälle, positioisi Suomen ratkaisijaksi ruokakriisin keskellä ja vahvistaisi Suomen omavaraisuutta.

    69 prosenttia yli 18-vuotiaista suomalaisista on sitä mieltä, että valtion pitäisi kehittää ja tukea suomalaisten elintarvikkeiden vientiä maailmalle, selviää verkoston teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

    Samoin 69 prosenttia suomalaisista ajattelee, että kasvipohjaisista elintarvikkeista voi löytyä Suomen elintarviketeollisuudelle uusia vientimahdollisuuksia.

    Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö suomalaista (60 %) on myös sitä mieltä, että valtion tulee ohjata suomalaisia kohti vastuullisia, terveellisiä ja kestäviä ruokavalintoja. Yli puolet (56 %) näkee, että kasvipohjaisten proteiinien tuotantoa pitäisi lisätä huoltovarmuuden kasvattamiseksi.

    Tutkimus teetettiin Kantar Publicilla tammikuussa 2023. Tutkimukseen vastasi 1019 yli 18-vuotiasta suomalaista.

    Lisää aiheesta
    • Kasviproteiini, kuten härkäpapuvalmiste, lisää myös kuidun saantia. Kuvassa suomalainen herne, härkäpapu, mustasilmäpapu, ruskeapapu, belugalinssi, punainen linssi, mustapapu, vihreä linssi, aduki papu, kikherne ja kidneypapu.

      Helsingin yliopisto tutki: Eläinproteiinin osittainenkin korvaaminen kasviproteiinilla tuo terveyshyötyjä

    • Ruoka | Nyhtökaura teki ”ennätysvauhdikkaan” paluun kauppoihin: Valio uskoo suosion nousuun

    • Jalostaja kertoo, ettei se vedä pois tuote-erää, josta on löytynyt hernepiilokas-kuoriaisia. Arkistokuva.

      Elintarviketeollisuus | Tuontiherne uhkaa elintarviketurvaa? IL: Jalostajan hernekeitoissaan käyttämästä tuontiraaka-aineesta löytyi jälleen ötököitä, joilla on osuva nimi

    Artikkelin aiheet
    kasvipohjaiset elintarvikkeet
    vientimahdollisuudet
    ympäristöinvestoinnit
    ruokateollisuus
    Suomen talouselämä
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kylmä uuni kelpaa kuivakakuille: Näillä nikseillä saat ne onnistumaan

    • 2

      Marjat ja sienet | Suppilovahveron voi sekoittaa myrkylliseen rustonupikkaan, mutta näin erotat ne toisistaan

    • 3

      Reseptit | Kuohkea pannukakku vie lapsuuteen: Näin valmistat mummolan parasta pannaria

    • 4

      Ruoka | Kaksi helppoa tapaa säilöä suppilovahverot: Näin löydät sienet ja kokkaat niistä herkullista ruokaa

    • 5

      Ruoka | Kantarellien säilöntä kannattaa tehdä näin: 2 helppoa ja varmaa tapaa

    • 6

      Ruoka | Ota airfryer avuksi pipareiden ja joulutorttujen leivontaan: Juuri sopiva pienempään tarpeeseen

    • 7

      Maailman parhaat uunijuurekset