Tiedätkö, syötkö tarpeeksi täysjyvää? Näin se on helppo tarkistaa
Suomalaisilla olisi parantamisen varaa täysjyvän saannissa.
Suomalaiset saavat kaksi kolmasosaa täysjyvästä ruis-, seka- ja vehnäleivistä. Puurosta tulee viidennes. Helpoin valinta täysjyväleipää etsivälle on ottaa ruisleipää, sillä se on lähes aina täysjyväistä – jos ruis vain sopii vatsalle. Kuva: Jaana KankaanpaaTäysjyväviljasta on monta terveyshyötyä. Sen on todettu pienentävän riskiä sairastua moneen kansantautiin ja se myös auttaa painonhallinnassa ja parantaa suoliston toimintaa.
Suomessa ei ole suoraa suositusta siitä, kuinka paljon täysjyväviljaa pitäisi syödä päivässä, mutta ravitsemussuositusten 6–9 vilja-annoksesta vähintään puolet tulisi olla täysjyvää.
Suomalaiset ovat melko lähellä suositusta, sillä syömästämme viljasta noin 42 prosenttia on täysjyväistä.
Mikä tahansa vilja, myös vehnä, voi olla täysjyväistä ja hvyä kuidun lähde. Täysjyväisyyttä ei siis voi päätellä esimerkiksi leivän väristä, vaan on tutkittava pakkausmerkintää.
”Täysjyvän määrä tulee ilmoittaa leipäpaketissa, jos tuotteen nimessä on mainittu täysjyvä”, toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen Leipätiedotuksesta vinkkaa tiedotteessa. Hän opastaa kääntämään leipäpaketin ja lukemaan sieltä pikkuprintin.
Suomessa käytetty ruis on lähes aina täysjyvää eli ruisleipä on helpoin valinta täysjyväistä hakevalle. Ruisleiväksi saa sanoa leipää, jossa on vähintään puolet viljan määrästä rukiista.
Myös puurosta voi saada täysjyvää, jos valitsee muuta kuin vaaleista mannasuurimoista tai riisistä tehtyä puuroa. Pastakin on täysjyvän lähde, mikäli valitsee täysjyväpastaa eikä perinteistä valkoista.
”Näillä keinoilla on mahdollista päästä kansainvälisesti suositeltuun 75 grammaan täysjyvää päivässä”, Mensonen lupaa.
Marraskuun 15:ntenä vietetään kansainvälistä täysjyväpäivää.
- Osaston luetuimmat
