• Ukrainalainen panimo valmistaa olutta sodan keskellä ‒ Obolonin tie Suomeen on pitkä mutta palkitseva

    Ukrainalaispanimo jatkaa toimintaansa, vaikka osa työntekijöistä on lähtenyt rintamalle ja osa pakolaisiksi Eurooppaan.
    Obolonin panimo jatkaa toimintaansa, vaikka maa on sotatilassa.
    Obolonin panimo jatkaa toimintaansa, vaikka maa on sotatilassa. Kuva: Obolonin panimo / Kuvankäsittely: Janiko Kemppi
    Ruoka|Ruoka
    2.1.202309:06
    Janiko Kemppi

    Obolon on Ukrainan pääkaupungin Kiovan kaupunginosa, jossa valmistetaan olutta.

    Kaupunginosan mukaan nimetty Obolon Premium -olut on tullut monelle suomalaiselle tutuksi syksyn ja talven aikana, sillä kyseistä olutta on alkanut näkyä kauppojen hyllyillä sekä ravintoloiden hanoissa.

    Olutta valmistaa Ukrainan suurin virvoitus- ja alkoholijuomavalmistaja Obolon, joka on perustettu vuonna 1980.

    Obolon Premium -oluen valmistus jatkuu, vaikka tilanne muuttui rajusti Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan.

    ”Ennen sotaa pyrimme aina noudattamaan tiukasti tuotantosuunnitelmaa kaikissa tuotantolaitoksissamme. Jatkuvien pommitusten yhteydessä työntekijöidemme on pysäytettävä tuotantoprosessi ja mentävä alas pommisuojaan. Tällaiset olosuhteet muuttavat aikataulua ja vaikeuttavat mahdollisuutta ennustaa toimituspäivämääriä”, Obolon-panimoketjun vientipäällikkö Vladimir Shabelnyk kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

    Obolonin panimo ja kuljetusrekka.
    Obolonin panimo ja kuljetusrekka. Kuva: Obolonin panimo

    Obolonilla on useita panimoita eri puolilla Ukrainaa. Obolonin pääpanimo Kiovassa oli ennen sotaa Euroopan suurin yksittäinen panimo.

    Yhtiön työntekijäportaassa on tapahtunut suuria muutoksia sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi maahan.

    ”Helmikuun 24. päivän jälkeen yhtiömme ylin johto antoi työntekijöille luvan tehdä etätyötä ja vaihtaa asuinpaikkaa. Monet naiset lähtivät ulkomaille lastensa kanssa pakolaisiksi. Osa työntekijöistämme liittyi Ukrainan asevoimiin puolustamaan maata”, Shabelnyk kertoo.

    Hyökkäyssodan alkuvaiheessa Obolon joutui sulkemaan panimonsa, mutta Venäjän joukkojen vetäydyttyä ja sodan keskityttyä maan itäisiin osiin Kiovan ulkopuolella toimiva panimo on saatu pidettyä jälleen käynnissä.

    Obolon-panimon henkilökunnasta monet ovat lähteneet sotaan tai maanpakoon.
    Obolon-panimon henkilökunnasta monet ovat lähteneet sotaan tai maanpakoon. Kuva: Obolonin panimo

    Suurimmiksi haasteiksi Shabelnyk mainitsee materiaalien ja raaka-aineiden hankinnan pullojen, pullonkorkkien ja etikettien valmistamiseksi. Myös viennistä on tullut paljon hankalampaa.

    ”Meillä on erittäin vakavia ongelmia lopputuotteiden ja joidenkin materiaalien toimituksessa Mustanmeren satamien tukkeutumisen vuoksi. Kun emme saaneet toimitettua tuotteita Mustanmeren kautta, saimme tehtyä toimituksia Euroopan satamien kautta asiakkaille Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Afrikkaan sekä Lähi- ja Kaukoitään. Se pidensi toimitusaikaa ja lisäsi kustannuksia. Nämä ongelmat aiheuttivat myyntivolyymien laskua useissa maissa”, Shabelnyk sanoo ja jatkaa:

    ”Nyt tilanne on paranemassa huolimatta siitä, että joillakin vakituisilla toimittajillamme on tuotantolaitokset Koillis-Ukrainassa, missä käydään kovaa taistelua.”

    Vaikka Obolon menetti osan asiakkaistaan toimituskustannusten noustua, on yhtiö saanut uusia yhteistyökumppaneita Euroopasta, kuten Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Espanjasta.

    Obolonin pullotuslinjasto.
    Obolonin pullotuslinjasto. Kuva: Obolonin panimo

    Shabelnykin mukaan vuonna 2016 EU:n kanssa solmitusta vapaakauppasopimuksesta sekä keväisestä tullivapauden myöntämisestä maataloustuotteille on ollut paljon apua vaikeassa tilanteessa.

    ”Nyt voimme suunnitella lisäävämme tuottamamme maltaan vientiä. Teemme parhaamme integroituaksemme Euroopan markkinoille ja tullaksemme paremmin osaksi Euroopan yhteisöä.”

    Mäskäyslaitteistoa Obolonin panimolla.
    Mäskäyslaitteistoa Obolonin panimolla. Kuva: Obolonin panimo

    ”Odotamme voittoa, maan jälleenrakennusta ja ennallistamista sekä tuotteidemme pääsyä uusille maailmanmarkkinoille.” Vladimir Shabelnyk

    Vaikka tilanne Ukrainassa on monin paikoin kauheakin, Shabelnyk uskoo parempaan tulevaisuuteen.

    ”Elämme nyt vaikeita aikoja, mutta me voitamme varmasti, koska me ukrainalaiset olemme vapaiden ja itsenäisten ihmisten kansa! Odotamme voittoa, maan jälleenrakennusta ja ennallistamista sekä tuotteidemme pääsyä uusille maailmanmarkkinoille. Olemme erittäin kiitollisia kaikille Ukrainaa tukeville.”

    Kuvassa Obolonin vientipäällikkö Vladimir Shabelnyk.
    Kuvassa Obolonin vientipäällikkö Vladimir Shabelnyk. Kuva: Obolonin panimo

    Obolon Premium -olutta tuo maahan Galatea Beverages Oy, jonka kaupallinen johtaja Henry Johansson kertoo kaupankäynnin olevan yksi konkreettinen tapa tukea Ukrainan taloutta haastavina aikoina.

    ”Ukraina tarvitsee apua akuutisti juuri nyt. Tällä hetkellä avun tarve liittyy nykytilanteesta selviämiseen. Suurin avuntarve tulee olemaan sodan loppumisen jälkeen, jolloin alkaa jälleenrakentamisen vaihe Ukrainassa. Tuolloin maa tulee tarvitsemaan kauppasuhteista jälleenrakentamisen rahoittamiseen samaan tapaan kuin Suomi 1940- ja 50-luvuilla”, Johansson sanoo.

    Johansson kuvailee Obolon Premium -olutta pehmeäksi ja täyteläiseksi. Sille on ominaista raikkaus ja hyvä juotavuus.

    Ohran mallastusta.
    Ohran mallastusta. Kuva: Obolonin panimo

    Obolon Premium -oluen tuominen Suomeen ei ole Johanssonin mukaan helppoa.

    ”Suomeen suuntautuvat kuljetukset tulevat aina Puolan rajan kautta EU:n alueelle. Kuljetus on vaikeaa ja poikkeuksellisen kallista, koska Suomesta on niin vähän kuljetuksia Ukrainaan. Autot kulkevat siis käytännössä tyhjinä Suomesta Ukrainaan. Kotimainen Bewe Ship Oy toimii logistiikkakumppanina.”

    Obolon-olutta on saatavilla Alkon lisäksi S-ryhmän, Keskon ja Tokmannin myymälöistä sekä hanaoluena noin 30 ravintolasta eri puolilla Suomea.

    Lisää aiheesta
    • Olutta löytyy monen suomalaisen joulupöydästä.

      Ruoka | Suomalaisten suosikit selvitettiin – tällaista olutta joulupöydässä juodaan

    • Kotimaassa valmistettuja tuotteita, kuten olutta, ei tulisi verottaa ankarammin kuin tuontituotteita kuten viiniä, katsoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto.

      Elintarviketeollisuus | Olutvero Suomessa moninkertainen naapureihin verrattuna – enemmistö valmis keventämään verotusta matkustajatuonnin vähentämiseksi

    • ”Uskon, että jonkinmoista tiliäkin humalanviljelyllä vielä teen. Kunhan vain oikeat lajikkeet ja menetelmät löytyvät”, sanoo ilmajokelaisen Arctic Hopyard -humalatarhan yrittäjä Heikki Huhtanen. Syyskuun toisella viikolla hän korjasi Hulla Norrgård -lajikkeen käpysatoa.

      Kasvintuotanto | Video: Humalatilaa ei pysty salaamaan Ilmajoen lakealla – Valmetin tuttu malli on ”kuin suunniteltu humalatraktoriksi”

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kylmä uuni kelpaa kuivakakuille: Näillä nikseillä saat ne onnistumaan

    • 2

      Marjat ja sienet | Suppilovahveron voi sekoittaa myrkylliseen rustonupikkaan, mutta näin erotat ne toisistaan

    • 3

      Reseptit | Kuohkea pannukakku vie lapsuuteen: Näin valmistat mummolan parasta pannaria

    • 4

      Ruoka | Kaksi helppoa tapaa säilöä suppilovahverot: Näin löydät sienet ja kokkaat niistä herkullista ruokaa

    • 5

      Ruoka | Kantarellien säilöntä kannattaa tehdä näin: 2 helppoa ja varmaa tapaa

    • 6

      Ruoka | Ota airfryer avuksi pipareiden ja joulutorttujen leivontaan: Juuri sopiva pienempään tarpeeseen

    • 7

      Maailman parhaat uunijuurekset

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle