Elokuisena aamupäivänä nostettua perunaa purettiin suuriin puulaatikoihin. Kuorman päällä Joonatan Männistö. Kuva: Lari LievonenLoppiJoonatan ja Juhana Männistö kasvattavat perunaa 120 hehtaarilla: ”Sopimus kaupan kanssa on katkolla joka päivä”
Veljekset elävät säiden, kaupan tilausten ja tiukan laatukilpailun tahdittamaa arkea. Männistöt uskovat, että peruna on suomalaisen ruuan perusta.TilaajalleJuhlallisen kokoinen perunannostokone kulkee tasaista vauhtia napaten mukaansa rivi riviltä kullankeltaisia mukuloita. Perunoiden matka kohti ruokailijoiden ostoskoreja on alkanut.
Elokuinen aamupäivä on sään puolesta kuin tehty perunanostoa varten. Sateesta ei ole tietoakaan, heikko tuuli pyyhkii varsistoja. Pelto kantaa raskaan koneen hyvin.
”Vaikuttaa oikein hyvältä”, toteaa perunsadosta pellon laidalla seisova Joonatan Männistö. Hän pitää yhdessä veljensä Juhanan kanssa Aromäen tilaa Lopella.
Männistöt omistavat kolme nostokonetta, joista kaksi nostaa kerrallaan yhden rivin ja yksi on kaksirivinen. Joskus pelloilla ahkeroi neljäskin kone, kun mukana on lähiseudun urakoitsija.
Perunoita nostetaan sen verran, mitä kaupat ovat kullekin päivälle ilmoittaneet ostavansa. Listat tilauksista tulevat aamulla.
”Sopimus kaupan kanssa on katkolla joka päivä”, Juhana Männistö sanoo.
”Hinta on aina oikea, kun perunaamme kauppoihin menee ja sitä on siellä tarjolla”, hän vastaa kysymykseen tuottajahinnasta.
Löysäilyyn ja huolimattomaan työhön ei ole varaa, mutta Männistön veljeksistä se on vain hyvä asia.
”Laatu on meille tärkein kilpailutekijä”, veljekset painottavat.
Elokuun alun sää suosi perunanostoa Aromäen tilalla. Kuva: Lari LievonenPerunannostot aloitettiin kesäkuun lopulla. Viimeiset lajikkeet on korjattu yleensä lokakuun puolivälin tienoilla, mieluummin jo aikaisemmin syksyn pakkasten alta turvaan.
Pakkaamolla tehdään kuormia kuutena päivänä viikossa vuoden ympäri.
Koneet ja ihmiset ovat nostotöissä kuutena päivänä viikossa. Suurimmat määrät kerätään sunnuntaisin ja torstaisin. Perunat lajitellaan ja pakataan samana päivänä ja toimitetaan kauppoihin ani varhain seuraavana aamuna.
Työpäivä alkaa kahdeksalta aamulla. Tyhjät puulaatikot ajetaan pellonreunaan odottamaan lastia.
Aromäen tilalla on kolme nostokonetta. Kuvan kone nostaa yhden rivin kerrallaan. Kuva: Lari LievonenNostoja jatketaan puoleen päivään, jonka jälkeen täydet laatikot ajetaan tilan pakkaamolle kauppakunnostettavaksi.
Aromäen perunat jaetaan itse suoraan kauppoihin Hämeen ja Uudenmaan alueella.
Ensimmäinen jakeluauto starttaa aamulla kello kolme ja toinen kello viisi. Jos on oikein isoja tilauksia, käytössä on kolmaskin auto.
Tilan asiakkaina on reilu 40 kauppaa, lisäksi perunaa menee ravintolatukkuun. Kakkosluokan perunaa päätyy markkinatilanteesta riippuen Baltian markkinoille, hiutaletuotantoon sekä riistaeläinten ruokintaan.
Aamulla nostetut perunat puretaan kuormasta nopeasti varaston suojiin. Kuva: Lari LievonenPakkaamolla perunakuorma puretaan nopeasti trukeilla ja laatikot siirretään viileän varaston uumeniin. Valaistus on vihreä, mikä estää mukuloita vihertymästä.
Seuraavaksi alkaa kauppakunnostus. Tilatut määrät perunoita kipataan linjastolle, joka alkaa kivenerottajalla. Seuraavaksi perunat matkaavat pesuriin ja sitten kiillotuskoneen kautta kuivauspöydälle.
Sieltä ne pomppivat valintapöydälle, jonka ääressä seisovat tarkkasilmäiset ja nopeakätiset ihmiset noukkivat seasta pois vialliset yksilöt.
Lajitellut perunat jatkavat linjastoa pitkin siiloihin odottamaan pakkaamista.
Perunat lähtevät Aromäen tilalta kohti kauppoja monessa eri pakkauskoossa.
Talvella pakataan myös pusseihin, kesäkautena se ei kannata, koska markkina on niin kilpailtu, Männistöt selittävät.
Varaston vihreä valaistus estää perunoita vihertymästä. Kuva: Lari LievonenSe, millaisena peruna kuluttajille päätyy, on kaupan vastuulla.
Peruna pitää säilyttää valolta suojattuna, jotta mukulat eivät ala vihertää. Lisäksi kaupan pitää osata ennakoida, kuinka paljon perunaa menee kaupaksi, Männistöt sanovat.
Perunaa ei saa säilyttää kylmiössä liian kauaa tai niistä tulee ”kumipalloja”. Mukulat eivät myöskään saa pyöriä tiskissä liian pitkään, muuten laatu alkaa kärsiä.
Perunavarastossa Joonatan (vas.) ja Juhana Männistö tekevät töitä otsalampun valossa, jotta perunat eivät saa valoa. Kuva: Lari LievonenLoppilaistilalla perunaa tuotetaan noin 120 hehtaarilla. Suunnilleen sama määrä hehtaareita on kylvetty välikasveille, kuten rukiille, kauralle ja rapsille sekä saneerauskasveille.
Tilalla ei viljellä aivan varhaisimpia lajikkeita, ne ostetaan rannikon viljelijöiltä kauppoihin toimitettaviksi.
Kaukaisimmat lohkot sijaitsevat 30 kilometrin päässä talouskeskuksesta.
”Perunaa viljellään samalla lohkolla vain kaksi vuotta peräkkäin”, Joonatan Männistö kertoo. Näin pyritään pitämään tuholaiset, taudit ja rikkakasvit kurissa.
Aromäen tilalla on sekä vakituisia että kausityöntekijöitä. Oleh Babii pakkaamassa perunoita odottamaan toimituksia kauppaan. Kuva: Lari LievonenKuluttajat tuntevat varsin huonosti eri perunalajikkeiden ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia. Kuitenkin lajikkeita on tarjolla ja viljelyksessä lukematon määrä. Aromäen tilallakin on vuosittain tuotannossa 15–20.
Kun lajikkeita on paljon, se tietää perunatilalle paljon töitä istutuksesta ja kasvinsuojelusta alkaen aina pakkaamiseen saakka. Kauppa kuitenkin haluaa laajaa valikoimaa ja asiakasta on kuunneltava.
Kaupassa riittäisi värikoodatut perunapussit ja uuniperuna, joka suomalaisille pitää olla punainen Rosamunda, Joonatan Männistö sanoo puolitosissaan.
Joonatan (vas.) ja Juhana Männistö viljelevät Lopella perunaa noin 120 hehtaarilla. Kuva: Lari LievonenVeljeksistä Joonatan kertoo aina tienneensä, että hän jatkaa edellisen sukupolven jalanjäljissä tilanpitoa. Juhana opiskeli kaupallisia aineita ja valmistui tradenomiksi.
”Sukupolvenvaihdoksen tullessa ajankohtaiseksi toiminta oli kasvanut sen verran, että se tarjosi työtä molemmille veljeksille ja molempien osaamista päästiin hyödyntämään. Veli lähti sitten mukaan. Toimimme ensin yhtymänä noin kymmenen vuotta. Vuonna 2024 muodostettiin osakeyhtiö”, Joonatan Männistö kertoo.
Työnjako on selkeä: Joonatan vastaa viljelypuolesta, Juhana taloudesta ja yhteydenpidosta asiakkaisiin.
”Laatu on meille tärkein kilpailutekijä.”
”Joonatan kertoo, että mitä pitäisi hankkia ja minä katson, onko siihen varaa”, Juhana Männistö kertoo hymyillen.
”On meillä välillä erimielisyyksiä, mutta ne on seuraavana päivän unohdettu”, Joonatan jatkaa.
Edellisestä isosta investoinnista pakkaamoon ja varastoon on kulunut kaksi vuotta. Seuraavaksi hankintalistalla on optinen perunoiden lajittelija, jotta käsi- ja silmäpareja tarvittaisiin nykyistä vähemmän. Lajittelija maksaa noin 300 000 euroa.
Osakeyhtiöön kuuluu myös metsää, mikä osaltaan auttaa tasapainottamaan yhtiön taloutta.
Peruna tuottaa paljon satoa hehtaarilta ja on sellaisenaan käyttökelpoista ihmisten ruuaksi toisin kuin esimerkiksi vilja. Kuva: Lari LievonenVaikeinta perunanviljelyssä on säiden hallitseminen, tai oikeammin hallitsemattomuus. Kuivuuteen, kylmyyteen, kuumuuteen ja märkyyteen on vain sopeuduttava kasvukaudesta toiseen.
”Kun ei koskaan keväällä perunoita istuttaessa tiedä, millainen kesä on tulossa, lannoituksessa on omat vaikeutensa”, Joonatan Männistö selittää.
Tilalla onkin käytössä digitaalinen satelliittityökalu Atfarm, jonka avulla voi seurata kasvuston kehitystä biomassakarttojen avulla ja luoda täsmälannoitusta varten tarkkoja levityskarttoja.
Lannoituksen oikean määrän säätely on erittäin tärkeää, koska lannoitus pitkälti määrittelee mukuloiden koon.
”Ei saa tulla liian isoja perunoita mutta kuitenkin maksimisato.”
Perunoiden vaarallinen kasvintuhooja koloradonkuoriainen ei Männistöjä huolestuta. Heidän peltojaan vaivaa aivan toinen tihulainen: peurat. Ne napsivat perunanvarsista latvukset, mikä hidastaa mukuloiden kasvua jopa viikkoja.
Korvauksia ei-toivottujen ruokailijoiden tuhoista saa. Korvauksiin olisi mahdollisuus, jos peurat aiheuttaisivat täystuhon sotkemalla jalkoihinsa koko kasvuston.
Juhana (vas.) ja Joonatan Männistö napsivat huonot perunat hyviä joukosta pois. Kuva: Lari LievonenSuomen huoltovarmuudesta ja ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon mutta peruna on näissä keskusteluissa jäänyt vähälle huomiolle.
”Kriisin tullen peruna on paras vaihtoehto”, Joonatan Männistö sanoo. Peruna tuottaa paljon satoa hehtaarilta ja on sellaisenaan käyttökelpoista ihmisten ruuaksi toisin kuin esimerkiksi vilja.
Hän itse kertoo syövänsä joka päivä perunaa.
Eivätkä perunat tule uniin.
”Ei ole perunapainajaisia.”
Aromäen tila
Omistajat veljekset Joonatan ja Juhana Männistö.
Sijaitsee Lopella.
Viljelyksessä 120 ha ruokaperunaa ja saman verran välikasveja kuten ruista, kauraa, rapsia ja saneerauskasveja.
Oman väen lisäksi työntekijöitä on 7, joista osa on toiminimellä tekeviä. Lisäksi syksyllä noin 10 kausityöntekijää ja urakoitsijoita.
Perunalajikkeita vuosittain viljelyksessä 15–20, mm. Nicola, Annabelle, Challenger, Colomba, Mozart ja Siikli.
Varasto- ja pakkaustilaa 4 000 neliömetriä sekä uusi pakkauslinjasto.
Liikevaihto 2,5–3 miljoonaa euroa.
Toimittaa kauppoihin ympärivuotisesti perunan lisäksi lähiseudun viljelijöiden sipulia ja kesäaikaan sipuli- ja porkkananippuja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
