Kaupat eivät tiedä, paljonko takaisinvedettyjä tuotteita palautuu – tässä ovat tavallisimmat syyt

Takaisinveto tehdään, kun tuote on tai sen epäillään olevan terveydelle haitallinen, ihmisravinnoksi soveltumaton tai käytössä vaarallinen. Silloin tuote on saatava pois kuluttajilta ja kaupoista mahdollisimman tehokkaasti.

Kysyimme S-ryhmältä, Keskolta sekä Lidliltä, kuinka paljon takaisinvetoja on tehty heidän valikoimiensa tuotteista.

S-ryhmän marketkaupan ryhmäpäällikkö Laura Vettenranta kertoo, että viime vuonna takaisinvetoja tehtiin 225.

Keskon päivittäistavaratoimialan laatu- ja tuotepäällikkö Timo Kivi kertoo, että heillä vuodessa takaisinvetoja tehdään kaikissa tuotekategorioissa 130–210 kappaletta.

Lidlillä takaisinvetoja tehdään taas laadunvalvontaosaston päällikkö Suvi Kuutin mukaan keskimäärin alle 10 vuodessa.

Vettenrannan sekä Kiven mukaan suurempaa muutosta takaisinvedoissa ei ole tapahtunut. On normaalia, että takaisinvetojen määrä vaihtelee vuosittain.

”Takaisinvetoja on hiukan enemmän suurivolyymisissä tuoretuotteiden tuoteryhmissä, joissa osa tuotteista on helposti pilaantuvia. Vuosittainen jakauma tuoteryhmien välillä on hyvin samankaltainen, eli muutosta ei ole havaittavissa”, Keskon Kivi sanoo.

Kun katsotaan sitä, missä takaisinvedetyt tuotteet on valmistettu, näyttäytyvät eri kauppaketjut eri tavalla. Siinä, missä S-ryhmä kertoo, ettei korostuvia valmistusmaita ole, todetaan Keskolta, että kotimaisuus korostuu.

”Keskon elintarvikevalikoiman kotimaisuusaste ja myynnin kotimaisuusaste ovat korkeita, mistä johtuen myös kotimaiset tuotteet korostuvat takaisinvedoissa,” Kivi toteaa.

Yleisimmiksi syiksi takaisinvedolle kaupat kertovat pakkaustekniset virheet sekä merkintä- ja toimitusvirheet.

Myös laatuvirheet tuotteen rakenteessa tai aistinvaraisissa ominaisuuksissa voivat johtaa takaisinvetoon. Yhtenä syynä ovat tietysti myös mikrobiologiset laatuvirheet homeista listeriaan ja salmonellaan.

Salmonellatapaukset puhuttivat alkuvuodesta. Keskon mukaan tapaukset ovat olleet erilaisia ja eri tuoteryhmissä.

”Niillä ei ole ollut yhteyttä toisiinsa. Kyse on siis alkuvuoteen osuneesta huonosta tuurista. Toisaalta nämä takaisinvedot kertovat toimijoiden hyvästä omavalvonnasta sekä viranomaisvalvonnan tehokkuudesta”, Kivi sanoo.

Kun tuote havaitaan haitalliseksi tai sillä on mahdollisesti vaaraa kuluttajalle, ryhtyvät kaupat toimiin. Jos kyseinen tuote-erä on päätynyt myyntiin, ilmoitetaan siitä eri kanavia pitkin kuluttajalle, jotta tuotteet saadaan pois kuluttajien käsistä.

Vaikka kuluttajille tiedotetaan takaisinvedosta, kaupoilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa mahdollisesti haitallisista tuotteista palautuu kuluttajilta. On siis mahdollisuus siihen, että viallisia tuotteita päätyy käyttöön.

”Kuluttajat palauttavat takaisinvedettyjä tuotteita myymälöihin hyvin vaihtelevasti. Koska palautuskanavia on kuluttajalle useita, tarkkoja määriä S-ryhmätasolla ei valitettavasti ole saatavilla”, S-ryhmän Vettenranta kertoo.

”Järjestelmämme eivät erottele K-ruokakauppojen tekemistä takaisinvetoihin liittyvistä reklamaatioista, onko tuotteet kaupanhyllyistä kaupan itsensä toimesta poistettuja tuotteita vai kuluttajien kauppaan palauttamia tuotteita. Täten meillä ei siis ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa kauppojen takaisinvetämistä tuotteista on asiakkaiden palauttamia, vaan tiedämme vain kauppakohtaisesti palautuneiden tuotteiden kokonaismäärän”, Keskon Kivi toteaa.

Kuutti Lidliltä ei myöskään kerro tarkemmin, kuinka suuri osa tuotteista palautuu kauppaan. Tyypillisesti tuotteet palautetaan alle viikon sisällä takaisinvedon julkaisun jälkeen.

”Jos takaisinvedon syynä on esimerkiksi allergeenin mainitsematta jättäminen pakkausmerkinnässä ja tuote on muille turvallinen käyttää, tuotteen palauttavat vain kyseiselle ainesosalle yliherkät henkilöt. Jos kyseessä on tuote, jolla on lyhyt säilyvyys, on tuote saatettu jo käyttää.”