Löytyikö eineksestä outo esine? Ruokia vedetään kymmenittäin aiempaa enemmän takaisin

Suomessa myytävien elintarvikkeiden takaisinvetojen kokonaismäärä on kääntynyt uudelleen nousuun vuonna 2024.

Takaisinvedoksi laskettuja tapauksia oli Ruokaviraston pitämän tilaston mukaan elintarvikkeissa 305, mikä on 55 tapausta edellisvuotta enemmän.

Eniten poistoja hyllyistä aiheutui kansankielellä sanottuna pöpöistä. Nämä mikrobiologiset virheet, kuten salmonella, listeria, bakteerit ja homeet, johtivat 57 elintarvikkeen takaisinvetoon vuonna 2024.

Näistä tapauksista 25 johtui salmonellasta, jota havaittiin tuoreyrteistä lihatuotteisiin.

Torjunta-ainejäämien vuoksi tehtiin yhteensä 38 hedelmiä ja vihanneksia koskevaa takaisinvetoa vuonna 2024. Määrä väheni muusta kehityksestä poiketen 25 prosenttia verrattuna vuoteen 2023.

Viranomaisvalvontaa kohdennettiin aiempien jäämähavaintojen perusteella tarkemmin, mikä paransi ongelmatuotteiden pysäyttämisen todennäköisyyttä ennen niiden pääsyä markkinoille.

Vuonna 2024 elintarvikkeista tehtiin 35 takaisinvetoa, joiden taustalla oli kielletyn lisäaineen käyttö tai sallitun lisäainepitoisuuden ylitys.

Tapauksia, joissa tuotteessa oli muovia, lasia tai muita vierasesineitä, oli myös 35.

Viime vuosina vierasesinetapauksia on ollut keskimäärin kaksikymmentä, joten tämä saattaa Ruokaviraston mukaan viitata kasvavaan ongelmaan. Tapauksista noin puolet tapahtui kotimaisessa tuotannossa.

Lisäksi 26 takaisinvetoa tehtiin allergeenivirheen vuoksi.

Poistetuista elintarvikkeista ja niihin käytetyistä kontaktimateriaaleista 43 prosenttia tuli EU:n ulkopuolelta, 39 prosenttia toisesta EU-maasta ja 18 prosenttia Suomesta. Osuudet olivat liki samat vuotta aiemmin.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista.

Monessa tapauksessa julkisella tiedottamisella valtakunnallisesti ei olisi saavutettu kuluttajaturvallisuuden lisääntymistä, arvioi erityisasiantuntija Mika Varjonen Ruokavirastosta.

”Kun tuote on ollut paikallisessa myynnissä, on paikallinen myymälä tai paikallissanomalehti paras keino tavoittaa tuotetta ostaneet kuluttajat, milloin se on ollut todella tarpeen”, Varjonen kommentoi MT:lle.

Varjosen mukaan monella etnisellä myymälällä on lisäksi sosiaalisen median käyttö aktiivista, eli tuoteuutuudet ja muut uutiset tulevat asiakkaiden tietoon sitä kautta, kaupassa olevien tiedotteiden lisäksi.

Kesäaikaan kotimaan matkailu lisääntyy, mikä saattaa lisätä riskiä jäädä ilman tietoa kaupassa tai paikallismediassa ilmoitetusta takaisinvedosta.

Tilastotietoa elintarvikkeiden takaisinvetoihin liittyvistä sairastumisista ei THL:n epidemiaerikoislääkäri Ruska Rimhanen-Finnen mukaan ole.

”Elintarvikkeisiin liittyvistä sairastumisista kerätään tietoa vain epidemiaselvitysten yhteydessä. Elintarvikkeiden takaisinvedon tarkoituksena on ehkäistä elintarvikevälitteisiä sairastumisia” Rimhanen-Finne kommentoi.

Toimenpide voi perustua elintarviketoimijan omassa valvonnassaan havaitsemiin terveysriskeihin tai viranomaisten epidemiaselvitysten tuloksiin.

Jos tieto takaisinvedosta ei saavuta, seurauksena voi olla että ihminen syö elintarviketta, jossa on esimerkiksi taudinaiheuttajia.

”Seuraukset riippuvat taudinaiheuttajasta ja siitä, miten paljon sitä on elintarvikkeessa, syödyn elintarvikkeen määrästä ja ihmisen vastustuskyvystä.”

Rimhanen-Finnen mukaan vastustuskyvyltään heikentyneillä, ikääntyneillä ja hyvin pienillä lapsilla sairastumisen oireet voivat olla vakavampia kuin terveellä aikuisella tai lapsella.