Voiko mökillä korvata käsienpesun käsidesillä ja kuinka kauan pitopöydästä voi hakea santsia? Terveystarkastaja kertoo kesän hygieniariskeistä

Makkaraa mökillä, jäätelöä torilla ja savulohta sukulaisen häissä. Lämpö saa liikkeelle paitsi suomalaiset, myös kaikenlaiset ruuassa viihtyvät mikrobit.

Miten kesällä voi kiinnittää huomiota elintarvikkeiden hygieniaan? Terveystarkastaja Hanne Partanen Savonlinnan kaupungilta tiivistää, että kaksi tärkeintä asiaa ovat kylmäketjun katkeamattomuus ja käsien puhtaus.

Kumpikin näistä voi olla haaste esimerkiksi mökillä. Partanen vinkkaa, että elintarvikkeita voi esivalmistella jo kotona esimerkiksi pesemällä vihannekset juoksevalla vedellä. Lisäksi kaikkein herkimmin pilaantuvaa ruokaa ei kannata mökille edes ostaa, ellei aio ryhtyä heti ensi töikseen kokkailemaan.

Esimerkiksi maakellari ei ole etenkään kesäkuukausina jääkaapin veroinen paikka ruuan säilytykseen. Partanen antaakin vinkin, että ruualle kannattaa kellarissa tarjota lisäkoleutta kylmälaukun ja kylmävaraajien avulla.

Puhtaan, juoksevan veden saatavuus voi olla mökillä ongelma. Vaikka kylmäketju olisi säilynyt hyvin ruuanlaittohetkeen asti, elintarvikkeiden puhtaus valuu hukkaan, jos niitä käsittelee likaisin käsin.

Käsienpesusoikko ei ongelmaa ratkaise, sillä siinä lika jää lillumaan pesuveteen. Jos mökillä ei ole juoksevaa vettä, Partanen suosittelee hankkimaan hanallisen säiliön, jotta käsienpesuvesi säilyy kertakäyttöhyödykkeenä.

”Käsidesin käyttö ei korvaa kunnollista saippuapesua ruokaa laitettaessa”, Partanen muistuttaa.

Käsienpesun lisäksi myös ruuanlaittovälineiden hygieniasta on syytä pitää tarkkaa huolta. Esimerkiksi veitset ja leikkuulaudat pitää aina jynssätä huolellisesti käytön jälkeen, jotta esimerkiksi raa’asta kalasta tai lihasta ei siirry mikrobeja keittiövälineiden välityksellä seuraavaan elintarvikkeeseen, kuten vihanneksiin.

Jos saa kesällä kutsun vaikka häihin tai muihin juhliin ja ruuan säilyvyys huolettaa helteessä, kannattaa Partasen mukaan katsoa, häärääkö keittiössä pitopalvelu vai onko pöytä katettu omin voimin.

Jos ruuat on tilattu pitopalvelulta, yritys on vastuussa elintarvikehygienian noudattamisesta. Jos taas tarjoiluja järjestävät tavalliset tallaajat, Partanen kehottaa käyttämään tarjoilupöydässä kylmävaraajia ja tuomaan vain pieniä määriä ruokaa kerralla tarjolle, jotta tarjottavat eivät pääse turhaan lämpenemään.

”Jos ruuat ovat seisseet usean tunnin huoneenlämmössä, ei kannata enää hakea santsia”, Partanen tiivistää.

Savonlinna on paitsi suosittu mökkikaupunki, myös tunnettu kesäkaupunki, jossa vilisee väkeä erityisesti juhannuksesta heinäkuun loppuun. Partasen mukaan kesä näkyy terveystarkastajien toimenkuvassa monin tavoin.

Savonlinnan seudulle nimittäin putkahtelee kesäkaudeksi monenlaista kesäkahvilaa, -ravintolaa ja jäätelökioskia, jotka ovat auki vain muutaman kuukauden kesällä. Partanen kertoo, että terveystarkastajat pyrkivät käymään kaikissa kesäpaikoissa tarkistuskäynnillä vuosittain.

Kaikenlaisissa ruokapaikoissa ja esimerkiksi kesäfestivaalien myyntikojuissa Partanen kehottaa käyttämään maalaisjärkeä. Sisälle voi esimerkiksi vilkaista sen verran, että näkee, onko siellä edes juoksevaa vettä ja jääkaappia.

”Jos myyntipiste on yhtään epäilyttävä, kannattaa syödä jossain muualla”, Partanen sanoo.

Ruokamyrkytysepäilyksissä ihmisillä on tapana osoittaa syyttävällä sormella sitä ruokaa, jota he ovat viimeksi syöneet. Partanen kuitenkin muistuttaa, että ruokamyrkytys voi kehittyä jopa useita päiviä, ennen kuin oireet alkavat.

”Kannattaa muistaa sekin, että kesällä vatsa voi mennä sekaisin ihan vain siksikin, että kovassa helteessä syö itsensä ähkyyn”, Partanen muistuttaa.