

Rakennus näyttää samalta kuin mikä tahansa teollisuushalli. Mistään ei arvaa, että se kätkee sisäänsä kuusi kerrosta yrttejä. Ovien suojissa kuitenkin kukoistaa start up -yritys Tuoretarha Oy:n vertikaaliviljelylaitos Pirkkalassa.
Vertikaali- eli monikerrosviljelmiä on Suomessa muitakin, mutta Tuoretarha on liikkeellä isosti.
Kyseessä on maamme ensimmäinen teollisen mittakaavan täysin automatisoitu laitos, kertoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Kottonen.
Maaliskuun alussa laitos ei vielä pyörinyt aivan täysillä, onhan yhtiön perustamisesta vasta vajaa vuosi.

Viljelyssä on nyt basilika, tilli, korianteri, persilja, ruohosipuli, timjami ja minttu. Toiminnan päästyä kunnolla vauhtiin vuodessa myyntiin tulee runsas 1,3 miljoonaa yrttiä.
Valikoimaan päädyttiin teettämällä kuluttajatutkimus. Siihen vastasi 1 300 suomalaista, jotka ostavat yrttejä vähintään kerran kuukaudessa.
Vastausten mukaan tuoreyrttien ostopäätökseen vaikuttavat eniten tuoreus, maku, tuotteen runsaus ja säilyvyys. Kaikkiin näihin ominaisuuksiin Tuoretarha satsaa nykyaikaisen vertikaaliviljelyteknologian avulla. Yrttinsä yhtiö on nimennyt Vyrteiksi.
Teknologian on toimittanut suomalainen Netled Oy, jolla on pitkä kokemus sekä led-valaistuksen että vertikaaliviljelyteknologian kehittämisestä. Yhtiö on toimittanut avaimet käteen -periaatteella laitoksia Suomen lisäksi muun muassa Ruotsiin, Englantiin, Puolaan ja Kanadaan.

Kasvuhuoneessa on neljä eri kastelu- ja ravinneryhmää. Yhteensä seurataan 56 erilaista parametriä, joiden avulla kukin yrtti saa oikean määrän ja oikeaan aikaan vettä, ravinteita, hiilidioksidia ja lämpöä. Tuotekehitystä tehdään koko ajan, jotta ”kasvatusreseptit” ovat parhaat mahdolliset.
”Vertikaaliviljelyssä ulkoiset tekijät pystytään hyvin pitkälti vakioimaan ja sattuman mahdollisuus sulkemaan pois. Ei ole sellaisia riskejä, joihin ei voisi vaikuttaa tai varautua”, sanoo Netledin toimitusjohtaja Niko Kivioja.
Riskien hallinta tekee vertikaaliviljelmästä sijoittajien kannalta mielekkään kohteen, Kivioja pohtii.
Näin varmaankin on, sillä Vyrtit kasvavat pelkän yksityisen rahoituksin turvin.
Netled omistaa pienen osuuden Tuoretarhasta. Muut omistajat ovat Kottosen sanoin yksityisiä piensijoittajia, joita on parisen kymmentä. Julkisuuteen ei kerrota, kuinka iso investointi Tuoretarhan alkuun saattaminen on ollut.
Maataloustukea vertikaaliviljelyyn ei saa. Maatalouden investointitukea voi saada vain, jos investoinnin tekee alalle koulutettu yrittäjä eli käytännössä maanviljelijä.
”Vertikaaliviljely on kuitenkin investointi, jota harva maanviljelijä pystyy yksin ilman ulkopuolisia sijoittajia tekemään ja tästä johtuen ala muuttuu hitaasti”, Kivioja sanoo.
Keskeinen sijainti Tampereen kupeessa takaa, että yrtit ovat nopeasti sadonkorjuun jälkeen kuluttajien ulottuvilla.
Vyrttejä myydään noin viidessäkymmenessä kaupassa Pirkanmaalla K- ja S-ketjujen myymälöissä sekä kahdessa Säästömarketissa maakunnan ulkopuolella.
Vyrtit ovat kuluttajahinnoiltaan Kottosen mukaan kilpailukykyisiä muulla tavoin tuotettujen yrttien kanssa. Hän uskoo markkinan kasvuun.
Kivioja lisää, että liiketoiminnan on oltava sellaista, että se pystyy kilpailemaan muun kasvihuonetuotannon kanssa. Kottosen mukaan vertikaalimenetelmän kilpailukykyisyys tulee siitä, ettei resursseja tuhlata.
Laatua pidetään yllä teknologian lisäksi pitämällä ihmiset ja yrtit erillään toisistaan, jotta tuhohyönteisten tai kasvitautien riski pysyy kurissa.
Kasvuhuoneessa ihmiset ja kasvit eivät kohtaa. Jos huoneeseen jostain syystä pitää mennä, päälle puetaan suojahaalari ja -tossut.
Tuoretarhan tai samassa kiinteistössä toimivan Netledin tiloissa ei ole mitään viherkasveja.
”Kukkakaupan kautta kiinteistöön ei tulla”, Kottonen painottaa.
Käytetään myös termejä vertikaalinen viljely tai monikerrosviljely
Kasviksia tuotetaan hallituissa kasvuolosuhteissa useissa kerroksissa ja sisätiloissa.
Valaistus energiatehokkailla led-valaisimilla, jotka tuottavat vain kasvilajin tarvitsemia valon aallonpituuksia.
Valaisimien hukkalämpö otetaan talteen. Viljelmän kokonaisenergiakustannukset voivat olla jopa puolet pienemmät perinteiseen kasvihuoneviljelyyn verrattuna.
Aallonpituuksia vaihtamalla pystytään vaikuttamaan kasvin kasvunopeuteen, makuun, väriin ja kauppakestävyyteen.
Suljettu vedenkiertojärjestelmä, jonka ansiosta vedenkulutus jopa 95 prosenttia vähemmän perinteisiin viljelymenetelmiin verrattuna.
Vesi ja ravinteet annetaan kasveille joko kasteluletkuilla tai aeroponisesti juuriin sumuttamalla.
Ylimääräinen vesi johdetaan takaisin vesisäiliöön uudelleen käytettäväksi.
Optimaalisten kasvuolosuhteiden ansiosta saadaan tuotettua jopa 40 prosenttia suurempi sato perinteiseen kasvihuoneviljelyyn verrattuna.