
Pelkkä kotimainen ei riitä, vaan ruokalistalle halutaan mieluiten alkuperätilan nimi, kertoo yrittäjä Susanna Nuutinen karitsanlihantuotantoon erikoistuneesta Putkisalon kartanosta Rantasalmelta.
Tila tuottaa vuosittain noin 500 karitsaa ja myy lähes koko tuotannon ravintoloihin. Kysyntä on hyvä.
”Olemme turistialueella, täällä jopa S-ryhmä ostaa myös paikallista lihaa. Tuntuu, että nyt alkaa lyödä kunnolla läpi myös D.O. Saimaa -alkuperämerkki, joka kertoo tuotteen tai raaka-aineen valmistuksesta Saimaan alueella korkeita laatukriteerejä noudattaen”, Nuutinen sanoo.
Hän on tyytyväinen siihen, että ravintolat ostavat kaikkia ruhon osia.
”Osa miettii ruokalistaakin sen kannalta, mitä osia on hyvin tarjolla.”
Teurakaritsat liikkuvat markkinoilla hyvin myös alan osuuskunnan kautta, kertoo savonlinnalainen lampuri Simo Havia.
Hän myy kasvattamistaan karitsoista noin viidenneksen suoraan asiakkaille puolikkaina ruhoina. Myyntierät ajoittuvat syksyyn ja ennen pääsiäistä.
”Haluan tarjota kuluttajille mahdollisuuden ostaa suoraan tuottajalta, ohi kauppaketjujen”, Havia perustelee.
Teuraskaritsoja välittävän Suomen lammasosuuskunnan toimitusjohtaja Anniina Holopainen vahvistaa Havian näkemyksen.
”Kysyntä on ollut ihan hyvä ja markkinatilanne näyttää lupaavalta. En usko, että tuottajahintakaan on tästä nyt notkahtamassa.”
Paikallisbuumi näkyy myös osuuskunnassa. ”Lähilihaa haetaan enemmän. Teemme parhaillaan kotisivuille tilatarinoita luomaan käsitystä siitä, millaisilla tiloilla ja millä roduilla Suomessa tuotetaan karitsanlihaa.”
Holopainen arvioi, että tuotantomäärät jäävät tänä vuonna hieman edellisiä pienemmäksi, sillä tiloja on lopettanut muun muassa petovahinkojen sekä maisemanhoidon tukien leikkausten vuoksi.
Lammasosuuskunnan ja Vainion teurastamon yhdessä lanseeraama Next level -malli on houkuttanut alalle Holopaisen mukaan kymmenkunta uutta tilaa. Mallin tavoitteena on rohkaista lammastiloja laajentamaan sekä madaltamaan muista eläimistä luopuvien tilojen kynnystä harkita lampaiden tai kilien kasvatusta.