Sitkeää kananlihaa inhonneista suomalaisista tuli broilerikansaa – lisäpuhtia myyntiin toi lama-aikana lanseerattu kirkkaankeltainen kestosuosikki

Siipikarjanliha maistuu suomalaisille vuosi vuodelta paremmin, mutta ei tarvitse mennä historiassa kuin puoli vuosisataa taaksepäin, kun tilanne oli vielä toinen.

1960-luvun puolivälissä keskivertosuomalainen söi lihaa ja erilaisia lihatuotteita keskimäärin yli 45 kiloa vuodessa. Tästä määrästä pelkästään erilaisia makkaroita oli 25 kiloa ja tuoretta punaista lihaa 18 kiloa vuodessa.

Suomalaiset söivät pitkään niin vähän siipikarjanlihaa, että se laskettiin tilastoissa luokkaan ”muu kokoliha”, ja vasta 1990-luvun lopusta siipikarjanlihan kulutusta on seurattu omana ryhmänään. Suomessa syötävästä siipikarjanlihasta valtaosa on broileria.

Vuonna 2000 keskivertosuomalaisen lihankulutus oli 70 kilon luokkaa vuodessa, mutta viime vuosina kulutus on vakiintunut vajaan 80 kilon tienoille, kun mukaan lasketaan sisäelimet ja riista. Nykyään broileri hätyyttelee jo suosituimman kokolihan paikkaa, sillä vuonna 2022 sianlihan kulutus oli laskenut vajaaseen 29 kiloon ja broilerinlihan kulutus noussut yli 28 kiloon vuodessa.

Siipikarjanlihan, eli erityisesti broilerin, suosion syitä voi etsiä vuosikymmenten takaisesta aktiivisesta markkinoinnista ja tuotekehityksestä sekä nykyajan terveellisyyttä, helppoutta ja ympäristönäkökulmia korostavista ruokatrendeistä. Vielä 1950-luvun sotienjälkeisessä Suomessa ennakkoluulot siipikarjanlihaa kohtaan olivat kuitenkin melkoiset, sillä ihmiset olivat tottuneet munivien kanojen sitkeään lihaan, joka tuntui vastustavan mureutumista.

Yhdysvalloissa oli jo päästy mehevän broilerinlihan makuun, mutta siivekäs Amerikan-herkku piti kuitenkin ensin saada tuotua tänne Pohjolan perukoille. Se vaatikin pientä luovuutta.

1950-luvulla Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja, vuorineuvos Juuso Walden keksi pyytää paikallisen jalkapallojoukkueen, Valkeakosken Hakan, pelaajia tuomaan pelireissulta Isosta-Britanniasta broilerinmunia tuliaisten sekaan piilotettuna. Salakuljetus osoittautui yllättävän hankalaksi, sillä jos munat saatiinkin ehjinä Suomeen, niistä saattoi esimerkiksi kuoriutua ankkoja, eli pelaajat olivat nyysineet väärän lintulajin munia. Onnistunut salakuljetus puolestaan tapahtui muun muassa leikkiauton lavalle paketoituna.

Virallisesti ensimmäiset broilerit tuotiin Suomeen Tanskasta vuonna 1959, ja suomalaisen broilerinkasvatuksen voidaan katsoa alkaneen tästä vuodesta. Broileria pystyi kuitenkin ostamaan monta vuosikymmentä lähinnä kokonaisina, pakastettuina lintuina. Pakastebroilerin sulattaminen oli kuitenkin aikaavievää, sillä jos halusi paistaa sunnuntailounaalle broilerin, se kannatti ottaa sulamaan jääkaappiin jo perjantai-iltana.

1980-luvulla elintarviketeollisuus alkoi vähitellen investoida yhä enenevässä määrin paloittelu- ja pakkausteknologiaan. 1980–1990-lukujen vaihteessa tuoreen lihan pakkaaminen siirtyikin kauppojen palvelutiskeiltä elintarviketeollisuuden tehtäväksi. Broileriakin pystyttiin myymään valmiiksi paloiteltuna ja säilyvyyttä edistävään kaasuseokseen pakattuna.

Pelkkä broilerin paloittelu ei kuitenkaan riittänyt siivittämään kyseistä elintarviketta menestykseen, vaan siihen tarvittiin hieman lisää pähkäilyä. Euralaisyritys Kariniemellä pohdittiin, miten broilerista saataisiin jauhelihan veroinen lapsiperheen ruuanlaiton luottopakki, ja vastaus löytyi lamavuonna 1992 hunajamarinadista.

Tuohon asti Suomessa myytävät marinadit olivat olleet lähes yksinomaan punaisia yleismarinadeja, mutta Kariniemen tuotekehityksessä oivallettiin, että broilerin tavoin myös hunajalla oli terveellisen raaka-aineen maine, eikä näitä kahta tuotetta ollut aiemmin keksitty yhdistää. Lopputuloksena oli pirteänkeltainen marinadi, josta monet muutkin elintarviketeollisuuden toimijat kehittivät vuosien varrella omat versionsa.

Hunajamarinadin suosio oli pitkään niin vankka, että vielä kymmenisen vuotta sitten olisi voinut luulla, että broilerinliha on kirkkaankeltaista. Suomalaisten ruokakauppojen broilerinlihahyllyt olivat nimittäin vahvasti hunajamarinoitujen fileesuikaleiden dominoimia. Sittemmin suosiotaan ovat nostaneet myös muut marinadit ja pintamaustetut vaihtoehdot sekä maustamattomat broilerituotteet.

Lähteet mm. Tilastokeskus 21.8.2018, Luke 21.6.2023, Lihakeskusliitto, MTV 22.2.2022, Yle 15.7.2013