Näin tunnistat, onko viini vielä juotavaa – säilytysohjeista yksi on ylivoimaisesti tärkein

Viinin oikeaoppiseen säilytykseen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta se säilyisi mahdollisimman pitkään hyvänä.

Winestate-viiniyrityksen viiniasiantuntija ja Master of Wine Tuomas Meriluoto jakoi MT:lle ohjeensa huonoksi menneen viinin tunnistamiseksi sekä siihen, miten viini kannattaa säilyttää.

Viinin myyntipakkaus vaikuttaa paljon viinin säilymiseen. Siinä, missä osa korkillisista lasipulloviineistä kestää pitkääkin kellarisäilytystä, kannattaa kartonki- ja muovipakkausviinit kuluttaa vuoden sisällä niiden täyttämisestä.

Oli kyseessä sitten mikä viini tahansa, kannattaa ensin huolehtia siitä, että säilytyspaikka on viileässä ja pimeässä.

”Lämpötilavaihtelua ei pitäisi olla paljon. Tällöin lämpölaajentuminen aiheuttaa sen, että pakkaus vetää lämmetessään happea sisäänsä ja viilentyessään puhaltaa jotain pois. Jos näin pääsee tapahtumaan, on se huonointa säilymisen kannalta”, Meriluoto kertoo.

Viini ei pidä myöskään liikkeestä. Tämän vuoksi Meriluoto ei suosittele säilyttämään viiniä esimerkiksi jääkaapin ovessa tai jääkaapin päällä olevassa kaapissa, jossa pullo pääsee tärisemään jääkaapin ollessa käynnissä.

Syystä tai toisesta viini saattaa olla säilytyksen aikana hapettunut. Tällöin kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin merkkeihin.

”Viinin pilaa tavallisesti happi. Viinipakkauksessa on aina jonkin verran happea. Pilaantumisen estää rikki, jota viinissä on jo luonnostaan. Rikki pääsee haihtumaan pakkauksesta ajan myötä. Rikkipitoisuus laskee kartonki- ja muovipakkauksissa lasipulloa nopeammin”, Meriluoto sanoo.

Hapettuneen viinin tunnistaa värinmuutoksesta.

”Valkoviinin väri alkaa muuttua ruskehtavaksi tai oranssiin taittavaksi. Sama tapahtuu punaviinille. Viinin tuoksu muuttuu maanläheiseksi. Esimerkiksi valkoviinin kirpeys ja raikkaus, kuten sitruunan ja ruohon aromit muuttuvat esimerkiksi olkimaiseksi tai märkiä lehtiä muistuttavaksi”, Meriluoto kuvailee.

Viinin hapettumisreaktiota voi jäljitellä vihreällä omenalla.

”Viinille käy kuin halkaistulle omenalle. Kun sitä haistaa heti halkaisun jälkeen ja kahdeksan tunnin jälkeen, on ero huomattava. Omena on todella nopea hapettumaan.”

Vaikka viini olisikin hapettunut, ei se Meriluodon mukaan ole vaaraksi.

”Hapettunut viini ei vain maistu kivalle. Se on latteaa ja väsyneen makuista. Siitä on kadonnut raikkaus. Ennen pitkää hapettunut viini muuttuu etikaksi. Sitä ei juo vahingossakaan kukaan.”