Kotiviinistä virvoitusjuomaveroa valmistettujen litrojen mukaan – näin minimoit veron vaikutukset, eikä pullolliselle jää hintaa kuin kymmeniä senttejä
1990-luvulla innostuttiin kotiviinistä, sitten rinnalle tulivat oluet ja siiderit.Tilaajalle
Alkoholilain mukaan itse tehty olut, siideri, kotiviini tai nykyään kiljukin on laillista. Tislaamalla valmistaminen on laitonta. Tislaamalla eli esimerkiksi pontikkaa valmistaessa prosessissa syntyy ensin metanolia, vasta sitten etanolia. Jos metanolia ei lappoa pois, se voi sokeuttaa. Kuva: Jaana KankaanpääViiniä, olutta ja siideriä.
Näin kuvaa Janne Kettula suomalaisten suosimia juomia, joita tehdään itse kotona. Hän on toimitusjohtajana Melkkobrew'ssä, joka on sivujensa mukaan Suomen vanhin panimotuotteiden maahantuoja, tukku- ja vähittäiskauppa.
”Näitä tuotteita menee kaikkialle Suomessa. Ilmiö alkoi ennen koronaa, mutta korona toi selvän piikin”, arvioi Kettula.
Ihmisillä oli kieltämättä aikaa olla kotona pandemian aikana. Tuotteita löytyy useista eri nettikaupoista ja ohjeita on internet pullollaan.
Kettulan arvion mukaan valmistukseen käytettävät hiivat ovat parempia kuin 1990-luvulla, jolloin ilmiö nosti ensimmäisen kerran päätään.
”Perinteisesti viininvalmistusaineita myydään eniten. Viini on edullista, jos sen tekee oman sadon marjoista, ehkä joitakin kymmeniä senttejä pullolta.”
Viini on edullista, jos sen tekee oman sadon marjoista, ehkä joitakin kymmeniä senttejä pullolta.
Olutpaketinkin saa valmisuutteilla noin 130 eurolla, jos haluaa käymisastian sijasta paketin kaikilla aineksilla ja varusteilla. Halvempiakin tarvikepaketteja löytyy.
”Kuivamarjat viinin ja siiderin valmistuksessa ovat Suomen erikoisuus. Se johtuu lainsäädännöstä. Juomia voi tehdä myös valmiista viini- tai siiderimehuista. Näistä mehuista valmistettaessa virvoitusjuomaveroa on maksettava per valmis litra. Maksaja on tuotteen maahantuoja, ja vero vaikuttaa luonnollisesti kuluttajahintaan. Ruotsissa ei myydä lainkaan kuivamarjoista tehtäviä viini- eikä siideripaketteja, koska tällaista veroa ei ole.”
”Vaihtoehtoja ei ollut.”
1990-luvulla kotiviinibuumi heräsi juuri laman ja rahapulan takia. Ilmiö ei kuitenkaan vaikuta kuolleen.
”Rinnalle tulivat oluet, vähän myöhemmin siiderit.”
Kettulan mukaan kotivalmistaminen harrastuksena näkyy erityisesti tällä hetkellä verkkokaupan kiihtymisenä sekä laajan valikoiman omaavien liikkeiden sekä Melkkobrew’n oman kivijalkaliikkeen myynnissä.
”Sitten tuli viime talvi. Korkojen ja energiakustannusten noustessa menekki laski. Ihmisillä ei välttämättä ollut rahaa kalliisiin oluttarvikkeisiin”, sanoo Jaakko Manni.
Manni piti Lappo-juomatarviketarviketukkua vuodesta 2012 tähän kevääseen asti. Liiketoiminta lopetettiin maaliskuussa.
”Vaihtoehtoja ei ollut.”
"Olutta pannessa pitää mäskätä vierre, mikä vaatii lämmittämistä. Sen jälkeen taas tunti keitetään. Kun asiakkaat asuvat omakotitalossa ja sähkön hinta nousee, niin ei olutta enää valmistettu. Lämmittäminen vie energiaa, minkä lisäksi keittäessä muodostuu vesihöyryä, joten asunto pitää tuulettaa hyvin. Tämän näen suurimmaksi syyksi hiipumiseen”, lisää Manni.
Hän arvelee, että viimeisin buumi myös erosi 1990-luvusta. Haluttiin tehdä olutta, etenkin hyvää olutta, mikä ei ole enää säästökysymys.
”Pienpanimoiden kasvu oli maailmanlaajuista 2010-luvulta. Laitteet ja jäähdyttimet eivät ole halpoja.”
”Luulisin, että isot kaupungit ovat niitä, missä enemmän liikkuvat pienpanimo-oluet.”
Manni itse aikoo jatkaa samalla alalla, vaikkei enää yrittäjänä.
”Toivotaan, että kotiolutharrastus palaa, mutta luulen sen jäävän tietylle tasolle. Sama mitä pienpanimoiden kanssa: niitä tuli reilu sata Suomeen, sitten määrä oikeastaan tyssäsi. Yksi kun kaatuu, niin toinen nousee.”
S- ja K-ketjuissa myynti on ollut tasaista.
”Oluen- ja viininvalmistusaineiden myynti on ollut hyvin stabiilia. Myös vähittäismyynti on ollut varsin tasaista, nyt alkupuoliskolla 2023 on pientä kasvua, mutta sekin tulee lähinnä hinnankorotuksista. K-ruokakauppojen vähittäismyynnin perusteella ei ole nähtävissä, että oluen ja viinivalmistus kotona olisivat kasvussa”, sanoo K-ryhmän valikoimapäällikkö Sami Lampinen.
S-ryhmän myyntidatan perusteella viinin- ja oluen valmistustuotteiden ja tarvikkeiden kysyntä on ollut laskussa. Koronavuosi 2020 oli tosin poikkeus.
”Vuosien 2019–2022 välillä myytyjen tuotteiden ja tarvikkeiden määrä on pudonnut reilut 10 prosenttia. Kuluvana vuonna kysynnän trendi on jatkunut samansuuntaisena. Tammi–heinäkuun aikana viinin- ja oluenvalmistustuotteita on myyty viitisen prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän”, kommentoi myyntipäällikkö Mikko Kovalainen.
Kaikki suosio ei toisaalta näy kaupoissa, sillä vanhoja viiniastioita löytyy 1990-luvun peruilta myös kellareista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
