

Peruna-alan yhteistyöryhmän (PAYR) asiamies Laila Matikainen on pannut merkille, että nuoret ikäpolvet eivät osaa käyttää perunaa siinä määrin kuin vanhemmat ovat käyttäneet.
Peruna on suomalaisille kotitalouksille edelleen tärkeä perusraaka-aine. Silti se on yksi hiilihydraatti muiden joukossa ja kilpailee monien vaihtoehtojen kanssa paikasta ruokapöydässä.
Perunan kulutus onkin ollut laskussa jo pidemmän aikaa.
”Nuoret kokevat perunan ehkä työlääksi valmistaa. Haluaisimme tuoda enemmän perunan helppoutta esille. Vaikka riisi ja makaroni ovat helppoja valmistaa, niin haluamme näyttää mitä kaikkea perunasta voi tehdä”, Matikainen kertoo.
Matikainen on huomannut, että mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse, sen enemmän perunaa arvostetaan ja pidetään tärkeänä.

Koronavuosina perunan kulutuksessa oli hyppäys. Perunaa ostettiin tavallista enemmän. Kotiruoan valmistus oli muutenkin trendikästä, kun ihmiset olivat kotona ja valmistivat ruokaa toisella tavalla.
”Nyt kun on taas palattu töihin ja kouluun helpommin saatavien lounasruokailujen äärelle, on trendi jatkanut laskevana.”
Matikainen näkee kuitenkin kasvisruokatrendin yhtenä mahdollisuutena, jolla perunan kulutuksen toivotaan lisääntyvän.
”Olemme yrittäneet jakaa tietoa, että peruna on ravinteikasta ja kevyttä ja sopii myös tämän päivän ruokapöytään.”
Perunan suosion laskuun johtaneena tekijänä Matikainen pitää kiirettä ja halukkuutta helppouteen. Ihmisillä on niin paljon muuta harrastusta ja tekemistä, että he kokevat, etteivät ehdi odottaa 15–20 minuuttia, jonka perunoiden keittäminen kestää.
Peruna-ala haluaa nostaa esille uusia käyttötapoja, mitkä sopivat nykypäiväiseen arkeen paremmin, ja luoda siten perunan ympärille positiivisia näkökulmia. Matikainen muistuttaa, että perunoita ei ole pakko kuoria.

”Perunaa voi käyttää kuorineen aika paljon, mikä nopeuttaa. Suomalaiset perunat ovat niin hyvälaatuisia, että ne voi esimerkiksi paahtaa uunissa tai keittää sellaisenaan. Se on hyvää syötävää kuorineenkin ja saa lisää vitamiineja.”
PAYR korostaa, että peruna on aina lähiruokaan ja sen hiilijalanjälki on siten muihin vaihtoehtoihin verrattuna pieni. Perunan viljelyssä myös vettä kuluu vähemmän verrattuna esimerkiksi riisiin.
Parin vuoden takaisessa tutkimuksessa todettiin lisäksi että perunalla on riisiin ja makaroniin verrattuna pienin hiilijalanjälki, mutta suurin ravintoarvo.
”Tätä ympäristönäkökulmaa on pyritty viestimään, mutta kuinka paljon kuluttajat sitä loppuen lopuksi miettivät on eri asia.”
Helppouden kaipuu näkyy myös siinä, ostetaanko perunat valmiiksi pestyinä vai multaisina.
”Kaupat tarjoavat sitä, mitä ihmiset haluavat. Jos pesty peruna menee kaupaksi, niin kauppa tarjoaa niitä ja kyllä se kauppojen tarjonnassa näkyykin”, Matikainen pohtii.
Matikaisen mukaan pestyjen perunoiden suosio johtuu kiireisen arjen helpottamisen lisäksi siitä, että perunan laadun arviointi on helppo tehdä jo kaupassa. Pestystä perunasta näkee, onko se ehjä tai löytyykö siitä värivirheitä.
Multaista perunaa on käsitelty pestyä vähemmän, jolloin siinä on vähemmän kolhuja. Multa toimii luonnollisena suojakerroksena perunan pinnalla ja estää kosteuden haihtumista.
Säilytysolosuhteet vaikuttavat Matikaisen mukaan kuitenkin multaa enemmän perunan säilyvyyteen. Peruna tulee olla suojattuna valolta, sopivassa lämpötilassa ja kosteusolosuhteissa.
”Kun perunoita säilötään ammattilaisten hoteissa, suuret lämmönvaihtelut, kuivuus ja valolle altistuminen pystytään välttämään. Sen jälkeen olosuhteiden vaihtelua tapahtuu kaupassa ja matkalla kuluttajan jääkaappiin, kyse on enemmän siitä, miten pitkään perunan matka kestää varastosta kattilaan”, Matikainen kertoo.
Pussit, joissa perunat myydään, tehdään hengittäviksi, joten ylimääräinen kosteus pääsee haihtumaan, mikäli sitä kertyy.

”Multa on perunan luonnollinen kaveri, ja peruna voi vallan hyvin, mikäli olosuhteet ovat muuten sopivat”, Matikainen summaa.
Matikainen pitää sekä multaista että pestyä perunaa tasavertaisen hyvinä vaihtoehtoina.
”Se on kaikkien omasta mieltymyksestä kiinni, millaisia perunoita haluaa käyttää. Se on ihan vaan makuasia, joskus periaatekysymyskin.”