• Lokakuun perunavarastoista syöty puolet – märissä oloissa nostettu peruna säilynyt varastoissa pelättyä paremmin

    Perunalla pitäisi olla vientimahdollisuuksia, koska hinta on muualla Euroopassa Suomea korkeampi.
    Syksyn märissä oloissa nostettu peruna on säilynyt varastoissa paremmin kuin pelättiin.
    Syksyn märissä oloissa nostettu peruna on säilynyt varastoissa paremmin kuin pelättiin. Kuva: Johannes Tervo
    Maatalous|Kasvintuotanto
    6.2.202410:30
    Satu Lehtonen

    Lokakuun puolivälissä maatilojen varastoissa oli 157 miljoonaa kiloa ruokaperunaa. Tammikuun puoliväliin mennessä sitä oli syöty puolet, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa.

    Varastojen tyhjentymistahti on tänä talvena ollut melko tavanomainen.

    Syksyllä perunasadosta oli suuri huoli. Ennätykselliset ja pitkään jatkuneet sateet tekivät korjuun paikoin mahdottomaksi. Pohjois-Pohjanmaalla jäi korjaamatta viitisen prosenttia alasta, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa peräti 17 prosenttia.

    Tammikuun puolivälin ruokaperunamäärä, 79 miljoonaa kiloa, oli viisi miljoonaa kiloa pienempi kuin vuotta aiemmin.

    Syksyllä pohdittiin, näkyvätkö huonot korjuuolot viljelijähinnoissa ja käyttökelpoisen perunan osuuksissa. Pelättiin, että varastotappiot kasvavat, kun satoa korjattiin märkänä ja multaisena.

    Luken mukaan joulukuussa perunan laadussa ei näkynyt merkittävää heikkenemistä. Käyttökelpoisen ruokaperunan osuus pakkaamoille tulleessa perunassa oli melko tyypillinen, 79 prosenttia.

    Viljelijähinta on juuttunut 22 euron tasolle sataa kiloa kohti.

    ”Tilojen kasvu tuonee tehokkuutta ja kannattavuutta tuotantoon, mutta toki se tuo myös riskejä.” Anna-Kaisa Jaakkonen

    Vaikka perunaa edelleen viljellään laajasti ympäri Suomen, suurten tilojen merkitys on kasvanut.

    Eniten perunatiloja, 97 kappaletta, on Kristiinankaupungissa. Perunan viljelyalassa kärjessä ovat Kristiinankaupunki ja Kauhava.

    Suurimmat tilat olivat Karijoella, missä perunan kokonaisala on 37 hehtaaria tilaa kohti.

    Luken Varastotilastossa ovat mukana tilat, joilla on ruoka- ja ruokateollisuusperunaa viljelyssä vähintään viisi hehtaaria. Tällaisia tiloja oli vuonna 2023 yhteensä 369 ja niiden peruna-ala oli 9 802 hehtaaria. Näiden tilojen osuus ruoka- ja ruokaperuna-alasta oli 87 prosenttia.

    Tilojen lukumäärä on puolittunut vuodesta 2012 ja ruoka- ja teollisuusperunan keskiala on kasvanut 17 hehtaarista 27 hehtaariin.

    ”Tilojen kasvu tuonee tehokkuutta ja kannattavuutta tuotantoon, mutta toki se tuo myös riskejä erityisesti säiden suhteen”, toteaa yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen.

    Eniten perunaa on viety Ruotsiin, Unkariin ja Viroon.

    Ruoka- ja tärkkelysperunaa on viety elo–marraskuussa 2023 Tullin tietojen mukaan 1,4 miljoonaa kiloa.

    Eniten perunaa on viety Ruotsiin, Unkariin ja Viroon.

    Perunan vientimahdollisuuksia pitäisi Luken mukaan olla, koska hintataso on muualla Euroopassa Suomea korkeampi.

    Vuonna 2022 Suomen ruoka- ja tärkkelysperunan ulkomaankauppa oli ylijäämäistä, tuontia oli yhdeksän miljoonaa kiloa ja vientiä 21 miljoonaa kiloa.

    Lisää aiheesta
    • Tyrnäväläisen Pertti Alatalon tilalla nostettiin perunaa lokakuun alussa.

      Kasvintuotanto | Sateet söivät lupaavan perunasadon, lähes kymmenesosa alasta jäi korjaamatta

    • ”Kotimaista ruokaperuna voi syödä turvallisin mielin”, vakuuttaa MTK:n asiantuntija Antti Lavonen.

      Ruoka | Luken erikoistutkijalta tyly arvio muovipusseihin pakatuista perunoista: ”En juuri koskaan osta” – alan edustajat oikovat väitteitä

    • Paperipussi on perunan säilyvyyden kannalta muovipussia parempi.

      Ruoka | Valo viherryttää perunan – tästä tietää, onko mukula värjääntynyt pellolla vai kaupassa

    • "Vallitseva kauppatapa ei ota huomioon muutoksia markkinoilla. Tällainen kauppatapa on ihan järjetön systeemi tilanteessa, jossa kaikki tuotantokustannukset nousevat”, Mauno Ylinen sanoo.

      Talous | ”Tuottaja ei pärjää, vallitseva kauppatapa on ihan järjetön systeemi” – kohonneet kustannukset pystyttävä viemään tuottajahintoihin, vaatii MTK:n Ylinen

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Erikoiskasvien viljelyksessä tarvitaan omat koneet. Tässä artikkelissa rakennetaan puomisto erityisesti mansikan kasvinsuojelutyöhön.

    Koneviesti | Kovia kokenut, mansikalle räätälöity kasvinsuojeluruisku löytyi huutokaupasta – puomisto rakennettiin kokonaan uusiksi

    Tilaajalle
  • Nesteen ja Bayern-konsernin yhteistyöhön sisältyy muun muassa kumppaneiden tunnistaminen, arvoketjun kehittäminen sekä syysrapsin tuotannon laajentaminen uusiutuvien tuotteiden raaka-aineeksi.

    Koneviesti | Neste ja Bayer yhteistyöhön uudistavilla viljelymenetelmillä tuotettujen kasviöljyjen kehittämiseksi

  • Lakoontunut vilja on riskitekijä ajatellen haitallisten Fusarium-sienten runsastumista.

    Koneviesti | Viljojen Fusarium ja mykotoksiinipitoisuudet taas tapetilla – keinoja ongelman selättämiseksi on löytynyt

    Tilaajalle