Ålandsmeijerietin kymmeniä vuosia vanha voikirnu on edelleen käytössä. Valmistusprosessissa pilee syy ahvenemaalaisen voin ominaisuuksiin, joiden takia ruotsalaiset huippukokit käyttävät sitä keittiöissään. Kuva: Tero Pajukallio
Täyskäännös pelasti Ahvenanmaan oman meijerin konkurssilta – ”Olemme itse itsemme suurin kilpailija”
Metsäteollisuuden parissa kannuksensa hankkinut toimitusjohtaja pelasti pienen meijerin konkurssin partaalta karsimalla tuotevalikoimaa.TilaajalleJomala
Guntars Stafeckis viimeistelemässä suolavedellä port salut -juustoharkkoja. Port salutin tunnistaa oranssista kuoresta. Kuva: Tero PajukallioPieni pärjää keskittymällä olennaiseen, karsimalla turhat rönsyt ja lunastamalla kuluttajien luottamuksen laadukkailla tuotteilla. Tällä reseptillä toimitusjohtaja Joakim Blom pelasti osuuskuntaan kuuluvan Ålandsmejeriet-meijerin sanojensa mukaan ”konkurssin partaalta”.
Meijeri on tehnyt täyskäännöksen, sanoo nelisen vuotta Ålands Centralandelslag ÅCA -osuuskuntaa johtanut Blom. Käännös on niin tiukka, että 8.9. toimitusjohtaja kertoi meijerin maksavan Suomen korkeinta maidon tuottajahintaa. Euromääriä hän ei kuitenkaan paljastanut eikä luvannut, että hinta pysyisi muuttumattomana tulevaisuudessa.
”Hinta ei ole riittävä, jos kysyy tuottajilta.”
Tuotevalikoimaa on Blomin johdolla pienenetty. Esimerkiksi jugurtteja oli 12 eri sorttia, nyt puolet vähemmän.
Ålandsmeijerietillä on 13 tuottajaa ja se vastaanottaa 13–15 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Meijerin maidosta alle 20 prosenttia menee muihin tuotteisiin kuin juustoihin. Erilaisia juustoreseptejä on kahdeksan.
Blomin aloittaessaan myynti pohti koko ajan, mitä uusia tuotteita voisi kuluttajille tuoda tarjolle. Kuluttajia pitää toki kuunnella, mutta ei loputtomiin, toimitusjohtaja korostaa. On pidettävä koko ajan mielessä, mitä uutuuksilla tienataan.
”Olemme itse itsemme suurin kilpailija. Kun tuomme markkinoille uutuuden, sen myynti on joltain toiselta tuotteelta pois. Tuotteiden pitää olla sellaisia, että ne tuottavat yritykselle aidosti lisäarvoa.”
ÅCA:n tärkein markkina-alue on oma maakunta. Kaikki nestemäiset maitotuotteet myydään Ahvenanmaalla, koska niistä on vaikea saada lisäarvotuotteita ja kuljettaminen maakunnan ulkopuolelle olisi kallista.
Kuten mantereella myös Ahvenanmaalla nestemäisten maitojen kulutus vähenee ja vastaavasti juustojen ja jugrttien kasvaa.
Manner-Suomeen viedään jugurtteja, kermaviiliä, juustoja ja voita. Mantereella sijaitseva tytäryhtiä myy juustoja myös muualle Eurooppaan.
Voita voisi myydä enemmän, mutta sitten pitäisi karsia juustojen määrää. Tukholman huippukokit käyttävät meijerin voita.
Juustoja myydään mantereella sekä omalla tuotemerkillä että kauppojen privat label -merkeillä. Hieman alle puolet meijerin juustoista markkinoidaan kaupan merkeillä, Blom kertoo.
”Edullisilla tuotteilla on kovempi kysyntä kuin omalla tuotemerkillä myytävillä.”
Blomin mukaan suomalaisille ahvenanmaalaiset tuotteet ovat kotimaisia.
”Ja suomalaiset haluavat ostaa kotimaista.”
ÅCA:n toimitusjohtaja Joakim Blom on johtanut yhtiötä nelisen vuotta. Tänä aikana talous on saatu kuntoon karsimalla tuotevalikoimaa ja keskittymällä olennaiseen. Kuva: Tero PajukallioSuomen vähittäiskauppaa hallitsevat K- ja S-ketjut, joiden valikoimiin on monen toimijan mukaan vaikea saada tuotteittaan. Blomin mukaan ruotsalaisten kauppojen hyllyille on vielä vaikeampi päästä. Kilpailu Ruotsissa on kovaa ja hinnat alhaisempia kuin Suomessa.
”Esimerkiksi ruotsalaisten kauppojen juustohyllyt ovat todella täynnä.”
”Ruotsalaiset ovat avoimia ja keskustelevia ja etsivät mahdollisuuksia. Mutta uuden tuotteen saaminen markkinoille länsinaapurissamme on todella kallista. Suomessa ostaja miettii, onko jollekin tuotteelle kysyntää vai ei. Jos on, se otetaan valikoimiin.”
Joku vuosi sitten vielä ajateltiin, että Ahvenanmaa olisi hyvä brändi Ruotsissa. Näin ei ole, sillä ruotsalaisilla on oma ”ahvenanmaansa” ja se on Gotlanti, Blom sanoo.
Ruotsissa Ålandsmeijerietin juustot myydään Ockelbo Ost -tuotemerkin alla. Juustoja on tarjolla ICA:ssa, Willysissa ja Hemköpissä. Ruotsin Lidliin menee esimerkiksi laktritsijugurttia kampanjatuotteena silloin tällöin.
ÅCA on osuuskunta. Onko tasapuolisuuden periaatteen noudattaminen vaikeaa saariksi pilkkoutuneessa maakunnassa, kun jokaisen tilan maidot on haettava?
Vain yksi meijerin 13 tilasta on lauttamatkan takana, Blom kertoo. Loput tilat sijaitsevat Manner-Ahvenanmaalla.
Blomin mukaan meijerin hallituksessa on joskus pohdittu osuuskunnan muuttaamista osakeyhtiöksi.
Osakeyhtiömuodosta olisi Blomin mukaan osuuskuntaan verrattuna hyötyä. Ensinnäkin osake on osuutta arvokkaampi. Lisäksi ahvenanmaalaiset voisivat ostaa oman meijerinsä osakkeita.
”Toisi lisämakua ostopäätökseen, jos olisi oma meijeri.”
”Lopullinen päätös on omistajien käsissä”, Blom sanoo.
Ahvenanmaalaisesta maidosta kilpailee Arla Suomi Oy, jolle Blomin tietojen mukaan toimittaa maitoa viisi tilaa. Tämä maito jalostetaan mantereella Sipoossa.
”Totta kai kilpailu haittaa. Ottaisin mielelläni senkin maidon”, Blom kuittaa.
Maidontuottajien omistama
Ålands Centralandelslag ÅCA -osuuskunta perustettiin 1921.
Osuuskuntaan kuuluu meijeri- ja leipomotoimintaa ja tuotteita myydään Ålandsmejeriet ja Ålandsbagarn tuotemerkeillä. Lisäksi myyntiyhtiöt Suomessa ja Ruotsissa.
ÅCA:n omistaa 13 ahvenanmaalaista maidontuottajaa, joilla on yheensä vajaat 2 000 lehmää.
Meijeri vastaanottaa vuodessa maitoa 13–15 miljoonaa litraa
Päämarkkina-alue on Ahvenanmaa, mutta jogurttia, voita ja juustoja myydään myös Manner-Suomessa ja Ruotsissa.
Toimitusjohtaja Joakim Blom. Työntekijöitä on 69, joista noin puolet työskentelee meijerissä.
ÅCA:n liikevoitto vuonna 2022 oli noin 621 000 euroa, tulos verojen ja tilinpäätössiirtojen jälkeen noin 478 000 euroa ja liikevaihto 18 miljoonaa euroa.
ÅCA-osuuskuntaan kuuluu myös leipomo, joka sijaitsee meijerin kanssa samalla tontilla. Leipomosta Blom sanoo, ettei ymmärrä, miksi se on ”tuolla” eli meijerin naapurissa. ”Mitään synergioita ei ole puolin eikä toisin.”
Suoraa puhetta tulee lisää. Nyt kohteena osuuskunnan oma biokaasulaitos, jonne menee meijerin sivuvirtoja.
”Todella huono investointi. Sen takaisinmaksuaika on noin 25 vuotta. Mutta ehkä päätöksen aikoinaan tehneellä hallituksella oli joku ajatus”, Blom sanoo.
Toki oma biokaasulaitos on ylpeyden aihe ja tärkeä asia ympäristökeskustelussa, toimitusjohtaja jatkaa. Yli 90 prosenttia meijerin energiasta saadaan uusiutuvista lähteistä.
- Osaston luetuimmat
