Luomumaidon kysynnän hiipuessa oli pakko tehdä raskas päätös: ”Luomusta luopuminen oli iso pettymys”
Ahvenanmaalaisen Ålandsmeijerietin ainoa luomumaitotila Johannisberg ei enää tuota luomua, koska sille ei ollut kysyntää.TilaajalleSaltvik
Luomutuotannon lopettaminen tehtiin yhteispäätöksellä meijerin kanssa, kertoo ahvenanmaalainen maidontuottaja Frej Bomanson. Kuva: Tero PajukallioKesäkuussa Johannisbergin maitotilalla Ahvenanmaan Saltvikissa päätettiin lopettaa luomumaidon tuottaminen ja jatkaa lehmien kanssa tavanomaisena tilana.
Tilaa pitävän Frej Bomansonin mukaan luomulle ei enää ollut kysyntää ja päätös tehtiin yhdessä maitoa vastaanottavan ÅCA-osuuskuntaan kuuluvan Ålandsmeijerietin kanssa.
”Kukaan ei halunnut luomua”, ÅCA:n toimitusjohtaja Joakim Blom sanoo.
”Luomusta luopuminen oli iso pettymys.”
Johannisbergin lehmät ehtivät lypsää luomumaitoa kuutisen vuotta. Bomanson kertoo, että päätöstä luomun lopettamisesta mietittiin puolisen vuotta. Luomussa jatkettiin lopulta niin kauan kuin tukisitoumukset edellyttivät.
”Ei ole tuottajallekaan hyvä, että meijerillä menee huonosti”, Bomanson sanoo ja huomauttaa, että luomutuotteiden kysyntä on hiipunut myös Manner-Suomessa.
Luomutuotanto vaatii tavanomaista tuotantoa enemmän hehtaareita, mutta lisäpellon ostaminen tai vuokraaminen on veden ympäröimässä maakunnassa vaikeaa.
Vuokrat ovat korkealla, koska pelloille on kysyntää. Samoista hehtaareista kilpaillaan muun muassa erikoiskasvien tuotannon kanssa, Bomanson kertoo.
Johannisbergin tilalla on viljelyksessä 95 hehtaaria, josta 25 on omia. Bomanson pitää Johannisbergiä yhdessä vaimonsa Sussin ja poikansa Tobiaksen kanssa.
Vaikka luomussa ei enää olla, joitain sen käytäntöjä sovelletaan Johannisbergin tilalla edelleen.
Vasikoille esimerkiksi juotetaan täysmaitoa siihen asti, että ne ovat kaksi ja puoli kuukautta vanhoja. Luomuvaatimus olisi kolmen kuukauden ikään saakka.
Väkilannoitteita käytetään niukasti, mutta osasyynä on niiden kalleus, Bomanson myöntää. Oman karjan liete käytetään luonnollisesti peltojen lannoitteena. Viljelykierrossa on edelleen nurmissa apilaa. Lisäksi viljellään härkäpapua ja viljaa. Kokeilussa on nyt ruokohelpeä, jonka satopotentiaali on Bomansonin muukaan hyvä.
Nurmesta korjataan kolme satoa. Neljänteenkin on mahdollisuus, mutta tänä vuonna sitä ei tehdä ennen kaikkea märkyyden takia. Viljasta tehdään kokoviljasäilörehua, jota annetaan karjalle appeessa.
Johannisbergin tilalla lypsäviä on 50–60, lehmäpaikkoja olisi 70 lehmälle. Lypsämisen hoitaa robotti. Karjasta puolet on jerseytä ja puolet pääasiassa jersey-holstein-risteytyksiä.
”Jerseyt ovat hauskoja”, Bomanson perustelee rotuvalintaa. Lisäksi puhtaat holsteinit alkoivat olla liian suuria ja jalkavaivaisia, hän jatkaa.
- Osaston luetuimmat
