Ensimmäinen gluteeniton leipä sai ihmiset itkemään ilosta – vientivetoinen eteläsavolainen leipomo löysi aikanaan markkinaraon, joka oli muille liian pieni

Nykyään pienessäkin marketissa on myynnissä gluteenitonta leipää, pullaa ja muita herkkuja, ja usein pakkauksessa lukee Moilas. Etelä-Savon Pieksämäellä sijaitseva yritys on yksi suurimmista gluteenittomien leipomotuotteiden valmistajista Suomessa.

Leipomon historia gluteenittoman leivonnan parissa alkoi neljä vuosikymmentä sitten, kertoo Moilas-leipomon kaupallinen johtaja Marko Hammar.

Tuolloin leipomoyrittäjä Juha Moilanen ihmetteli illallistilaisuudessa, miksi hänen vieressään istunut rouva ei voinut syödä leipää. Rouva kertoi, että hänellä on autoimmuunisairaus nimeltä keliakia, eikä hän siksi voi syödä perinteisistä leipäviljoista valmistettuja tuotteita.

Leipuri palasi kotiin ja ajatteli, että kyllähän kaikilla pitää olla oikeus syödä leipää. 1980-luvulla ajateltiin, että keliaakikkoja olisi 0,15 prosenttia suomalaisista, joten liikemiehenä Moilanen laskeskeli, ettei niin pieni asiakaskunta kiinnosta isoja leipomoita, mutta pienelle leipomolle gluteenittomat tuotteet antaisivat erikoisleipomon maineen. Erikoistuotteilla voisi aueta tie myös S- ja K-ryhmän pääkonttoreihin.

Tuotekehitys kannatti, sillä Moilas oli Euroopassa tiettävästi ensimmäinen leipomo, joka alkoi valmistaa gluteenittomia tuotteita teollisessa mittakaavassa vuonna 1985.

”Tänne asti kantautui tarinoita keliaakikoista, jotka olivat itkeneet ilosta saadessaan vihdoin syödä leipää”, Hammar kertoo.

Hän lisää, että tuohon aikaan gluteenittomien leipomotuotteiden nautintoarvo ei ollut lähelläkään perinteisiä tuotteita. Vuosikymmenten aikana Moilas ja muut gluteenittomat leipomot ovat kehittäneet leivän rakennetta ja makua mahdollisimman lähelle perinteisiä leipomotuotteita.

”Täällä myös ymmärrettiin parin ensimmäisen tuotteen jälkeen nopeasti, että ei kukaan halua syödä samaa leipää jokaisella aterialla päivästä toiseen, joten valikoimaa piti laajentaa. Eiväthän ihmiset ole koiria, jotka voivat mieluusti syödä aina sitä yhtä ja samaa nappulaa”, Hammar huomauttaa.

Gluteenittomat tuotteet päätyvät yhä useamman ostoskoriin, ja kysynnän kasvuun on useita syitä. Ensinnäkin nykyään tiedetään, että suomalaisista noin kaksi prosenttia sairastaa keliakiaa, eikä heitä kaikkia ole vielä diagnosoitu. Keliakian ainoa tunnettu hoitomuoto on elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

Gluteenittomia tuotteita ostavat yhä useammin muutkin kuin keliaakikot. Esimerkiksi jos ihminen on allerginen tai yliherkkä yhdelle perinteiselle leipäviljalle, saattaa olla helpointa ostaa gluteenittomia tuotteita, joissa allergeenia ei varmasti ole. Lisäksi osa ihmisistä kokee, että gluteeniton ruokavalio vähentää vatsakipua ja turvotusta. Gluteenia saattavat vältellä myös psoriasiksesta tai atooppisesta ihottumasta kärsivät.

Kun Moilaksella huomattiin, että gluteenittomia tuotteita ostavat muutkin kuin keliaakikot, tuotteista päätettiin jättää pois yleisimmät allergeenit, jotta ne sopivat mahdollisimman monelle. Kaikki tuotteet ovat pähkinättömiä ja valtaosa maidottomia, munattomia ja soijattomia.

Hammarin mukaan tuotekehityksessä seuraava askel on hienosäätää tuotteiden ravintoarvoja, sillä gluteenittomissa tuotteissa on yleensä ollut vähemmän esimerkiksi ravintokuitua kuin perinteisissä leipomotuotteissa.

Vaikka tietoisuus keliakiasta lisääntyy vuosi vuodelta, Hammar on huomannut, että gluteenittomiin tuotteisiin liittyy edelleen joitain väärinkäsityksiä. Yksi liittyy termiin ”vähägluteeninen”, jota ei oikeasti ole olemassakaan.

”Gluteenia joko on tai ei ole, mutta välimuotoa ei ole. Jos tuotteeseen pääsee esimerkiksi vehnäjauhopölyä, se ei ole enää gluteeniton, eikä siis turvallista syötävää keliaakikolle.”

Toinen yleinen väärinkäsitys liittyy muutaman vuoden takaiseen ruokatrendiin, jossa gluteenittomuutta perusteltiin terveellisyydellä.

”Sellainen väite on hieman harhaanjohtava, sillä gluteeniton ruokavalio on keliaakikon elinehto, mutta ei sitä voi väittää kaikille terveellisimmäksi”, Hammar huomauttaa.

Moilas alkoi viritellä gluteenittomien tuotteiden vientiä jo vuosituhannen alussa, ja vuodesta 2012 alkaen viennillä on ollut merkittävä osuus liiketoiminnassa. Nykyään leipomo vie 16 maahan ja yrityksen liikevaihdosta lähes puolet tulee maailmalta.

Suurimmat vientialueet ovat Pohjoismaat, Brittein saaret sekä Unkari, Tšekki, Slovakia ja Espanja. Viennissä suomalaisuus on valttia.

”Suomessa ruokaturvallisuus on huippuluokkaa, ja se on maailmalla tiedossa. Sellaisen maineen luomisessa olemme myös itse mieluusti mukana”, Hammar tiivistää.