Tällä viikolla vietetään leipä- ja hävikkiviikkoa – pienillä teoilla jopa satojen eurojen säästöt

Hävikkiviikon tavoitteena on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Hävikkiviikkoa on vietetty vuodesta 2013 lähtien.

Ruokahävikki on syömäkelpoista ruokaa, joka on syystä tai toisesta päätynyt jätteeksi syömisen sijasta. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta eniten kotitalouksissa. Syömäkelpoista ruokaa päätyy roskiin keskivertokuluttajaa kohti noin 20–25 kiloa vuodessa.

Luonnonvarakeskus Luke arvioi rahallisena menetyksenä kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin arvon olevan 106 euroa jokaista asukasta kohden. Nelihenkisessä perheessä säästöjä hävikin jäädessä nollaan, kertyisi siis yli 400 euroa. Hävikkiviikon tarkoituksena onkin vaikuttaa erityisesti kuluttajiin, jotta ruokahävikkiä saataisi vähennettyä.

Hävikkiviikkoon voi osallistua haluamallaan tavalla. Mukaan voivat lähteä yksityisten ihmisten lisäksi yritykset, kaupat, järjestöt, ruokalat ja ravintolat sekä koulut ja päiväkodit. Viikon aikana voi tarkkailla aiheuttamansa ruokahävikin määrää ja syitä.

Kuluttajaliitto suosittelee opettelemaan erityisesti päiväysmerkintöjen erot ja ruokien oikeaoppiset säilytystavat. Parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnöillä onkin suuri ero. Siinä, missä viimeinen käyttöpäivä tarkoittaa sananmukaisesti ruoan viimeistä käyttöpäivää, voi parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin kyseisiä tuotteita käyttää omia aisteja apuna käyttäen. Jos ruoka näyttää, tuoksuu ja maistuu hyvältä, on se todennäköisesti syömäkelpoista.

Leipäviikon teemana on tänä vuonna ”leipä sopii moneen menoon, #voikkariapöytään!”. Tällä viitataan siihen, että leipä sopii moneksi aina aamiaisesta, lounaalle, välipalalle ja iltapalaksi. Leipävalinnalla ja täytteillä voi vaikuttaa voileivän terveellisyyteen sekä hintaan.

Leipää kannattaa myös leipoa itse, sillä tuoreen höyryävä leipä on herkullista ja myös edullista. Reseptipankistamme löydät useita leipäaiheisia reseptejä. Respetejä pääset selaamaan täältä.

Leipäviikkoa on taas vietetty aina 1960-luvulta lähtien, kun Leipätiedotus (ent. Leipätoimikunta) järjesti leivän menekin edistämiseksi ”leipärynnäkön”. Tuolloin Leipurilehdessä leipureita neuvottiin tuomaan uudet leipänsä markkinoille kyseisen viikon aikana.

”Uutisleivät ja mahdolliset uudet leipälajit voi mainiosti laskea markkinoille juuri tämän viikon alkaessa. Mahdolliset leipämaistiaiset ja uutisleipien jakaminen asiakkaiden koteihin pitäisi satuttaa tämän viikon ajaksi. Maistiaisleivät voisivat olla pyöreitä pieniä reikäleipiä sekä näkkileipää että pehmeätä leipää. Tällä tavoin elvytämme vankan suomalaisen tavan uutisleivän antamisesta maistiaisiksi naapureille”, silloinen toiminnanjohtaja Anni-Helena Rämö kirjoitti.

Leipäviikon ajoittuminen syksyyn ei ole sattumaa. Vanhassa testamentissa on säädökset sadonkorjuun kiitosjuhlista. Monissa kristillisissä kirkoissa viedäänkin alttarille leipää, hedelmiä ja muuta ruokaa päättyneen satokauden kiitoslahjana. Vastaavia juhlia tunnetaan myös ei-kristillisissä uskonnoissa.

Lähteet: Luke, Kuluttajaliitto, Leipätiedotus