Kodeissa heitetään roskiin yli puolen miljardin euron edestä ruokaa vuodessa
Parhaillaan vietettävän Hävikkiviikon tavoitteena on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta.
Ostosten suunnittelu etukäteen auttaa vähentämään ruokahävikkiä. Kuva: Sanne KatainenRuokahävikistä kaupassa syntyy noin 16 prosenttia, kun taas kotitalouksien osuus on koko ruokahävikistä on kolmannes.
Kodeissa roskiin heitetään yhteensä yli puolen miljardin euron edestä ruokaa vuodessa. Käytännössä se tarkoittaa, että suomalaisessa syömäkelpoista ruokaa menee hukkaan noin sata miljoonaa kiloa vuosittain. Kotitalouksien ruokaan käyttämästä rahamäärästä hävikin arvo on noin 3,6 prosenttia.
Henkilöä kohti laskettuna hävikki on arvoltaan noin sata euroa vuodessa.
"Kun kuluttaja kiinnittää huomiota hävikkiin, hän pystyy hillitsemään myös ruokamenojaan. Neuvoja hävikin vähentämiseen löytyy esimerkiksi Saa syödä -sivustolta ja tietysti lukuisista kauppojen omista kanavista", johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä kertoo.
Koko ruokaketjussa hävikkiä ja siihen tuhlattuja panoksia voidaan vähentää edelleen. Päivittäistavarakaupan myymälöissä ruokahävikin väheneminen on jatkunut tasaisesti. Vuonna 2022 päivittäistavarakaupan myymälöiden läpi virtaavista elintarvikkeista ruokahävikiksi päätyi enää noin 1,2 prosenttia. Vuonna 2018 hävikin osuus oli vielä 1,6 prosenttia.
Hävikin pienentäminen on kaupoille järkevää liiketoiminnan kannalta, mutta se on myös tärkeä osa vastuullista toimintaa.
"Läheskään kaikki kaupan yrityksissä ja yksittäisissä myymälöissä hävikin torjumiseksi tehtävä työ ei näy kuluttajille. Hyvällä menekinhallinnalla, toimivilla ennuste- ja tilausjärjestelmillä ja ammattitaitoisella henkilöstöllä on tärkeä merkitys", Nieminen kertoo.
"Kaupan työ ruokahävikkinsä vähentämiseksi on ollut järjestelmällistä ja tuloksekasta. Kauppa mahdollistaa hävikin vähentämisen myös muille. Kaupan tarkka kysynnän ennakointi pienentää elintarviketeollisuuden hävikkiä ja toisaalta kaupan kuluttajille tarjoamat välineet auttavat myös kotitalouksia niiden ruokahävikin torjunnassa. Toki tekemistä riittää edelleen – kuten koko ruokajärjestelmässä", erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta kommentoi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
