• Muurinpohjalettu sai nimisuojan – katso 15 suomalaisen suojatun ruoan lista

    Komissio on hyväksynyt Yläsavolainen muurinpohjalettu -nimen rekisteröinnin. Suomessa on nyt 15 rekisteröityä nimitystä.
    Varhaisin julkaistu resepti iisalmelaisesta juhannusherkusta eli Yläsavolaisesta muurinpohjaletusta löytyy vuodelta 1933. Kuvituskuva.
    Varhaisin julkaistu resepti iisalmelaisesta juhannusherkusta eli Yläsavolaisesta muurinpohjaletusta löytyy vuodelta 1933. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen
    Ruoka|Ruoka
    13.2.202513:45
    Janiko Kemppi

    Yläsavolaisen muurinpohjalettu on saanut nimisuojan, Ruokavirasto tiedottaa. Suojaus perustuu letun maineeseen perinteisenä yläsavolaisena erikoisherkkuna. Letun pitsimäisyys, rapeus ja ohuus erottavat muurinpohjaletun tavallisista ohukaisista.

    Yläsavolaisen muurinpohjaletun maantieteellisen alueen muodostavat Ylä-Savon kunnat: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä.

    Varhaisin julkaistu resepti iisalmelaisesta juhannusherkusta eli Yläsavolaisesta muurinpohjaletusta löytyy jo vuoden 1933 Kotiliedestä, jossa annetaan valmistusohje muurinpohjaletuille.

    Ensimmäiset muurinpohjalettujen paistokilpailut järjestettiin vuonna 1972 ja järjestelyistä vastasi Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto. 1970-luvulla muurinpohjalettujen maine alkoi levitä Suomessa. Yläsavolaiset pystyttivät vuonna 1973 ensimmäisen kerran muurinpohjalettutukikohdan Helsingin Töölönrantaan kesäksi.

    ”Yläsavolainen muurinpohjalettu valmistetaan maidosta tai laktoosittomasta maitojuomasta, ohrajauhoista, vehnäjauhoista, kananmunista ja suolasta. Yläsavolaiselle muurinpohjaletulle on tunnusomaista ohut ja pitsimäinen rakenne, kauniin ruskea väri sekä se, että tarjoilussa ensimmäinen paistopinta jätetään päällimmäiseksi”, Ruokavirasto kuvailee nimisuojattua muurinpohjalettua.

    Muurinpohjaletut paistetaan valurautaisella pannulla siten, että taikina valuu reunoilta pannun keskelle päin, jolloin niistä tulee muodoltaan soikeita. Paistamiseen käytetään voita tai laktoositonta voita. Letun koko voi vaihdella.

    Suomessa on nyt 15 rekisteröityä nimitystä, joista 13 kuuluu maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin sekä kaksi tislattuihin alkoholituotteisiin. Nimisuojajärjestelmien tavoitteena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Lisäksi ne lisäävät tuotteiden tunnettavuutta.

    Alla on lueteltu kaikki Suomen nimisuojatut ruoat ja juomat eri kategorioissa.

    Suojattu alkuperänimitys:

    Lapin Puikula (1997)

    Lapin Poron liha (2008)

    Lapin poron kuivaliha (2010)

    Lapin Poron kylmäsavuliha (2010)

    Kitkan viisas (2012)

    Suojattu maantieteellinen merkintä:

    Kainuun rönttönen (2008)

    Puruveden muikku (2013)

    Aito saunapalvikinkku (2022)

    Suonenjoen mansikka (2023)

    Yläsavolainen muurinpohjalettu (2025)

    Aito perinteinen tuote:

    Sahti (2001)

    Kalakukko (2001), muutos (2021)

    Karjalanpiirakka (2002), muutos (2019)

    Maantieteellinen merkintä (alkoholit):

    Suomalainen marjalikööri / Suomalainen hedelmälikööri (2017)

    Suomalainen vodka (2018)

    Lisää aiheesta
    • Savonlinna tunnetaan lörtsyistä.

      Ruoka | Savonlinnan leipurit hakevat lörtsylle nimisuojaa

    • Arvonimi on Suonenjoella vuosittain myönnettävä tunnustus, jonka saamisen perusteena on menestyksekäs työ Suonenjoen seudun marjanviljelyn hyväksi. Kuvituskuva.

      Puutarhatuotanto | Vuoden mansikkaisäntä kannustaa suonenjokelaisia mansikkaviljelijöitä rohkeasti hyödyntämään alueen marjojen nimisuojaa

    • Leipäjuusto kuuluu oleellisena osana suomalaiseen juusto- ja ruokakulttuuriin. Kuvituskuva.

      Ruoka | Pohjalaisen leipäjuuston ja kainuulaisen juustoleivän nimisuoja hyväksyttiin – suojaa väärennöksiltä

    • Virallisen nimisuojan myöntää Euroopan komissio.

      Ruoka | Muurinpohjalettu saamassa nimisuojan – kolme asiaa erottaa ne perinteisistä letuista

    Artikkelin aiheet
    muurinpohjalettu
    nimisuojaus
    Ylä-Savo
    suomalaiset ruoat
    maantieteellinen merkintä
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kylmä uuni kelpaa kuivakakuille: Näillä nikseillä saat ne onnistumaan

    • 2

      Marjat ja sienet | Suppilovahveron voi sekoittaa myrkylliseen rustonupikkaan, mutta näin erotat ne toisistaan

    • 3

      Reseptit | Kuohkea pannukakku vie lapsuuteen: Näin valmistat mummolan parasta pannaria

    • 4

      Ruoka | Ota airfryer avuksi pipareiden ja joulutorttujen leivontaan: Juuri sopiva pienempään tarpeeseen

    • 5

      Ruoka | Kaksi helppoa tapaa säilöä suppilovahverot: Näin löydät sienet ja kokkaat niistä herkullista ruokaa

    • 6

      Ruoka | Kantarellien säilöntä kannattaa tehdä näin: 2 helppoa ja varmaa tapaa

    • 7

      Maailman parhaat uunijuurekset

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle