Koirankakka vai timantti? Juvan Tryffelikeskus yrittää tehdä maanalaista jalokiveä tunnetuksi Suomessa

Kun Juvan Tryffelikeskus perustettiin, tryffeleistä odotettiin kultakaivosta maaseudulle. Tryffeliviljelmiä voisi olla vaikka joka pihassa. Ihan niin ei ole kuitenkaan käynyt.

Juvan Tryffelikeskus sai alkunsa 16 vuotta sitten vuonna 2007, ja ensimmäiset tryffelit löydettiin sieltä lokakuussa 2012. Keskuksen johtajalla Salem Shamekhilla oli keskusta perustettaessa haave, että tryffelistä tulisi metsänomistajille sivubisnes, sillä tryffelistä saisi satoa jo kymmenen vuoden päästä, kun metsästä tulo tulee myöhemmin.

Suomalaiset lämpenevät kuitenkin hitaasti. Joitain tryffelitiloja on perustettu Karjalohjalle ja Turun seudulle, mutta laajempaa liiketoimintaa ei vielä ole syntynyt.

Shamekhia hitaus harmittaa, sillä hänen mielestään Suomessa olisi hyvät mahdollisuudet maailman kalleimman sienen kasvatukseen. Juvan tryffelikeskus tuottaa ja tutkii kolmenlaisia tryffeleitä: valkoisia eli kalkkitryffeleitä, mustia eli kesätryffeleitä ja mustia timantteja.

Tryffelikilon vähittäismyyntihinta saattaa olla jopa parituhatta euroa, mutta tryffelikeskus ei tuota sieniä myyntiin, vaan ainoastaan tutkimustarkoituksiin.

Sen sijaan se myy kyllä tammentaimia, joihin on ympätty sienirihmasto. Ostaja saa alle kolmellakympillä yhden taimen, joka saattaa alkaa tuottaa satoa viiden vuoden päästä, jos olosuhteet eli kosteus ja maan happamuus ovat suotuisat.

Juvan tryffelikeskuksen tarhassa kasvaa kuutisensataa tammea ja muutama muuta lehtipuulaji, joiden juuristoon on ympätty tryffelien eli multasienten rihmastoa. Kuva: Andres Teiss

Alussa sieniä tulee vain muutama, sitten määrä kasvaa ja kun puu on 50-60 vuotias, tuotanto lakkaa ja farmi on perustettava uudelleen, Shamekh opastaa.

Suomalaisille tryffeliä tutumpi sieni on kantarelli. Juvan tryffelikeskuksessa on nyt tuotettu kantarellirihmastoa laboratoriossa ja yritetään ympätä se koivuun ja mäntyyn.

”Moni uskoo, että koivu on kantarellin isäntä, mutta muissa maissa se voi olla myös mänty. Ruotsissa on jo onnistuttu tuottamaan kantarellirihmasto mäntyyn. Meillä on nyt yksi koivu-kantarellikoe tutkimustarhassa”, Shamekh kertoo.

Tryffelikeskus on aloittanut myös tutkia tryffelin terveysvaikutuksia muun muassa diabeteksen ja syövän ehkäisyssä.

Reilussa viidessätoista vuodessa Juvan tryffelikeskuksen tammet ovat kasvaneet yli miehen mittaan ja tryffelisatoakin on korjattu monena vuonna. Lisäbisnestä keskus tekee järjestämällä tilauksesta tryffelisafareita ja muita tilaisuuksia tryffelitarhassa.

”Kun aloitin tryffelikeskusta, sitä pidettiin hulluna – eihän tryffeli voi kasvaa näin pohjoisessa. Mutta kasvaahan kantarellikin. Otin riskin ja sain Juvan kunnan mukaan. Nyt tryffelit ovat nostaneet Juvan maailmankartalle, ja Suomesta on löydetty myös monia luontaisesti kasvavia tryffeleitä.”

Black diamond eli musta timantti. Yksi pieni sieni saattaa maksaa sata euroa. Kuva: Andres Teiss