Mitä tehdä, kun uuni hajoaa yllättäen? Arjen kokkailut sujuvat yllättävillä laitteilla

Lieteni irtisanoi itsensä loppiaisena. Sen säädin iski sinisen kipinän ja sulake posahti. Siitä alkoi kahden viikon elo ilman uunia ja hellaa.

Onneksi nykyajan keittiöstä löytyy jos jonkinlaista vimpainta ja vekotinta.

Viime vuonna lupasin, että keväällä hankkimani raclette-grilli tulisi jatkossa ahkerampaan käyttöön, sillä tein sillä ruokaa vain kahdesti.

Hellan hajoamisen jälkeen raclette pääsi lähes päivittäiseen käyttöön, milloin kananmunien, milloin lihan paistamiseen. Tulipa sillä keitettyä pastaakin, joskin liian matalassa lämpötilassa keitettynä koostumus jäi kummalliseksi.

Ahkerassa käytössä oli myös viitisen vuotta sitten hankittu airfryer, jolla kokkaan tosin muutenkin lähes viikoittain. Nyt käyttö oli päivittäistä.

Yhden ruuan kokkasin parvekkeella retkikeittimellä, mutta ikkunoiden ja oven raoista sisälle puskevat butaanikaasut ja 20 asteen pakkanen tekivät operaatiosta varsin epämiellyttävän.

Uunifetapasta kummitteli mielessäni koko kaksiviikkoisen. Sitä oli tehtävä heti ensimmäisenä, kun uusi uuni saapui. Kuva: Sanne Katainen

Kun valittelin ainaisia pikanuudeleita ja kuivia, milloin mistäkin raaka-aineesta airfryerissä kypsennettyjä kuivia ruokamöykkyjä, kaverini neuvoi valmistamaan uuniperunoita mikrossa. Siis mikrossa?!

Kyllähän se toimii, ja hyvin toimiikin. Yksi peruna vaatii viitisen minuuttia mikrotusta, neljä perunaa vartin. Uuni- tai mikroperunan kaveriksi sopivat erilaiset kylmät mössöt.

Omaan suosikkiini sekoitetaan kylmäsavutofua, majoneesia, ranskankermaa, punasipulia, tilliä, dijon-sinappia, sitruunamehua sekä suolaa ja pippuria.

Herkkuperunalla sai kaivattua vaihtelua nuudeleihin ja nugetteihin.

Siitä huolimatta oli valtava helpotus, kun uusi uuni vihdoin saapui. Ensimmäiseen ruokaan tuli käytettyä molempia pitkään kaivattuja ominaisuuksia, eli uunia ja liettä, kun kokkasin koko pitkän kaksiviikkoisen himoitsemaani uunifetapastaa.