Perinteiset joulureseptit on vihdoin koottu samojen kansien väliin – mutta miksi monet liharuuat on karsittu joukosta pois?

Monenlaisia jouluruokakirjoja on vuosien mittaan ilmestynyt, mutta on ihme, ettei tällaista. Sari Spåra on koonnut yksien kansien väliin lähes kaikki perinteiset joulureseptit. On kalat, laatikot ja lisukkeet, leivonnaiset, jälkiruuat, makeiset ja juomat.

Jopa jouluruokien tähteiden hyödyntämiselle on omat lukunsa.

Sisällysluettelo paljastaa, miten moninainen suomalainen joulupöytä on. Pelkästään erilaisia kala-alkupaloja on parikymmentä.

Sen sijaan liharuuille ei ole omaa osastoaan, vaan kinkunpaisto neuvotaan joulun kalareseptien päätteeksi ja lihapullat lisukeluvussa.

Kirjasta puuttuvat kokonaan karjalanpaisti, joka kuuluu monen itäsuomalaisen joulupöytään, ja maksalaatikko. Siellä ei myöskään ole maksapateeta.

Jouluruokaohjeita löytyy toki muistakin keittokirjoista ja tietenkin netistä, mutta tästä lähin niitä ei tarvitse joulun alla alkaa etsiä, vaan kaivaa vain tämän kirjan esiin, kun aloittaa joulun valmistelut.

Toki joissain ohjeissa on eroa siihen, miten ruuat on tottunut tekemään. Esimerkiksi porkkanalaatikon Spåra valmistaa porkkanaraasteesta, ei keitetyistä porkkanoista. Imellettyyn perunalaatikkoon hän neuvoo kuorimaan perunat ennen keittämistä. Tapa lienee yhtä hyvä kuin perunoiden kuoriminen vasta kypsänä, etenkin kun jauhoiset perunat tuppaavat kypsinä helposti hajoamaan.

Lähes kaikkiin ohjeisiin liittyy kuva. Useimmat kuvat ovat jouluisen kauniita, mutta muutamassa kuvassa herää kysymys, onko astiassa sitä, mitä reseptistä pitäisi valmistua. Esimerkiksi sienisalaatti suolasienistä näyttää lähinnä riisipuurolta, johon on ripoteltu yrttejä päälle, ja imelletty perunalaatikko muistuttaa lanttulaatikkoa.

Itseäni häiritsee ohjeissa myös se, että aina aluksi kehotetaan laittamaan uuni kuumenemaan vaikkapa 200 asteeseen ja vasta sitten aloitetaan taikinan tai ruuan valmistelut. Näinä kalliin pörssisähkön aikoina se tuntuu turhalta sähkönkulutukselta, sillä nykyuunit kuumenevat melko nopeasti.

Kirjan lopussa on parikymmentä sivua hyviä ohjeita ja vinkkejä jouluruokien tähteiden hyödyntämisestä. Herkuttelu voi jatkua vielä tammikuussa, kunnes kirja joutaa hyllyyn ja kaivetaan taas vuoden päästä esiin.