Ruokavienti uusille urille, näin hallinnollinen ruletti pyörähti
Kirstunvartijana toimii edelleen maa- ja metsätalousministeriö.Tilaajalle
Valtiosihteeri Päivi Nerg kertoo olevansa tyytyväinen malliin, jonka osaksi Suomen ruokavienti sovitetaan. Arkistokuva. Kuva: Johannes TervoRuokaviennistä on viime vuosina ollut paljon puhetta. Tärkeitä vientiavauksiakin on saatu; niistä viimeisimpinä lihatalojen kanajalkojen vienti Kiinaan.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi ruokaviennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä, mutta vientiasioissa ollaan vielä alkutaipaleella. Vuonna 2024 elintarvikevienti pysyi samalla tasolla kuin 2023, noin 2,2 miljardissa eurossa.
Keskiviikkona vienninedistämisessä otettiin kuitenkin edistysaskel. Kaikkien alojen, myös elintarviketeollisuuden, vientiä aletaan tehdä yhtenevästi. Hallinnollisesti vienninedistämisen vetovastuu ulkomailla siirtyy kokonaisuudessaan ulkoministeriölle.
”Käytännössä päätös koskee noin 150 Business Finlandin ulkomailla toimivaa henkilöä, jotka siirtyvät nyt ulkoministeriön palkkalistoille”, kertoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps).
Tavio näkee muutoksen ennen kaikkea niukkojen resurssien tehokkaampana käyttönä, kun ulkomailla olevia yrityksiä voidaan jatkossa palvella yhden luukun periaatteella.
”Palvelut varmasti paranevat, mutta odotan myös yrityksiltä aktiivista vientistrategioiden luomista.”
Tavio painottaa kaikkien osapuolien tunnistaneen ruokaviennin tärkeyden Suomelle.
”Muutoksesta huolimatta ruokaviennin näkökulmasta Ruokavirastolla on jatkossakin keskeinen rooli aktiivisena viranomaistoimijana mahdollistamassa vientiä”, muistuttaa Mikko Käkelä Elintarviketeollisuusliitosta.
Ruokavirasto hankkii yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa elintarvikevientiin liittyvät maaluvat, laatii elintarvikeviennin viranomaisselvitykset ja tekee viranomaisyhteistyötä kohdemaiden kanssa.
”Elintarviketeollisuuden näkökulmasta keskeisintä on, että Ruokaviraston rahoituksesta voidaan olla varmoja jatkossakin.”
Ruokaviennin rahoituksesta vastaa edelleen maa- ja metsätalousministeriö, jonka on mahdollista osoittaa rahoitusta ulkoministeriössä tehtävälle työlle. Maa- ja metsätalousministeriö koordinoi edelleen ruokaviennin hankkeita.
”On tärkeää, että yhteistyö ministeriöiden ja kaikkien muidenkin toimijoiden välillä on saumatonta ja jatkuvaa”, Käkelä toteaa.
Aiemmin ruokaviennistä ulkomailla vastannut Business Finland ei suinkaan katoa organisaationa. Se keskittyy nyt Suomessa kasvua hakevien yritysten tukemiseen ja tuottaa yrityksille palveluja, joiden avulla ne voivat esimerkiksi tähdätä vientimarkkinoille.
Vientiä suunnittelevan yrityksen kannattaa siis ensimmäisenä kääntyä paikallisen ely-keskuksen ja Business Finlandin puoleen. Sen jälkeen, kun vientiin tähtäävä pohjatyö on tehty, apua ja tukea löytyy kohdemaiden lähetystöistä.
”Elintarviketeollisuuden näkökulmasta keskeisintä on, että Ruokaviraston rahoituksesta voidaan olla varmoja jatkossakin. Ruokavirastosta pitää löytyä riittävät ja pysyvät resurssit tukea vientiä”, kommentoi Mikko Käkelä.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd) valtiosihteerinä toimiva Päivi Nerg kertoo muutoksen olevan maa- ja metsätalousministeriölle mieluinen.
”Suomen vienninedistämisen palveluita aletaan kehittää nyt keskitetysti. Se on iso positiivinen asia myös Suomen ruokaviennille.”
Sitä missä tuotteissa olisi kaikkein suurin vientipotentiaali ja mistä maista kysyntää löytyisi, kartoitetaan parhaillaan erillisessä hankkeessa.
”Suomesta viedään täällä hetkellä ruokaa kohtuullisen paljon muun muassa Japaniin, Kiinaan ja Saksaan”, Nerg toteaa.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK katsoo muutoksen edistävän ruokaviennin kasvua, jonka se katsoo olevan välttämätön maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.
”Muutoksen myötä suomalaisille yrityksille on jatkossa tarjolla sellaisia vienninedistämispalveluja, joita Business Finland ei ole enää muutamaan vuoteen katsonut tehtäväkseen tuottaa”, tiedotteessa todetaan.
- Osaston luetuimmat
