Viikin opetus- ja tutkimustilan johtaja Tapani Jokiniemi kertoi vierailijaryhmälle koetilan toiminnasta ennen navettavierailua. Kuva: Jaana Kankaanpää
Vienti Azerbaidžaniin vetäisi ja voisi tuoda lisätuloja suomalaisille karjatiloille – kohdemaan olot arveluttavat
Ruokajärjestelmäosaaminen ja terve eläinaines ovat suomalaisen ruokaviennin huipputuotteita.TilaajalleHelsinki
Helsingin yliopiston Viikin koetilan navetassa vieraili viime viikolla ryhmä, jota kiinnostaisi ostaa suomalaisia jalostuseläimiä. Kuvassa keskellä karjatilan Azerbaidžanissa omistava Ahmet Batur. Hänen vieressään vientipäällikkö Seppo Niskanen Viking Geneticsiltä. Kuva: Jaana Kankaanpää”Kartoitamme parhaillaan jalostuseläinaineksen ja osaamisen vientiä Turkkiin, Azerbaidžaniin ja Uzbekistaniin. Tätä kautta suomalaiset karjatilat voisivat saada lisätuloa”, kertoo Breed Expo 2 -hankkeessa mukana oleva Paavo Myllymäki.
Jo kokeneiden karjanviejien, virolaisten ja latvialaisten, kanssa toteutettavassa hankkeessa ovat suomalaisina osapuolina mukana MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta. Tarkoitus luoda myös verkostoa pitkäaikaiselle yhteistyölle. Samalla voi syntyä pohjaa vaihto-oppilastoiminnalle.
Vientikartoitus näyttää tuottavan konkreettisia avauksia. Hankkeen vieraana suomalaisilla karjatiloilla viime viikolla kiertäneet turkkilaiset ja azerbaidžanilaiset karjanostajat haluaisivat tehdä kauppaa vaikka heti.
”Suomalainen eläinaines on tervettä ja laadukasta. He ovat siitä erittäin kiinnostuneita. Viennissä on kuitenkin vielä käytännön ongelmia”, avaa Antero Kaappa MTK-Satakunnasta.
Hanke käy parhaillaan keskustelua eläinten hyvinvoinnin varmistamisesta potentiaalisissa vientikohteissa.
”Isoilla ja ammattitaitoisesti johdetuilla tiloilla, joilla olemme vierailleet näissä maissa, eläinten hoito on hyvällä tasolla. Näin ei kuitenkaan ole kautta linjan”, Kaappa lisää.
Eläinaineksen vienti on helpointa alkioina tai spermana.
”Näiden vientiin hanke tähtää. Tällöin vienti tapahtuu Viking Geneticsin kautta. Suomalaiselle maataloudelle on tässä tarjolla uusia tulonlähteitä viennin kautta.”
Elävien eläinten vienti
Suomesta viedään tällä hetkellä hyvin vähän eläviä eläimiä. Virosta viedään vuosittain noin 60 000 elävää eläintä vuosittain. Latviasta puolestaan noin 75 000 elävää eläintä.
Jalostuseläinten välitön tarve olisi tuhansia eläimiä, sillä Azerbaidžanissa, Uzbekistanissa ja Turkissa kasvavalle väestölle tarvitaan yhä enemmän ruokaa ja omavaraisuusastetta halutaan nostaa.
”Valtio tukee voimakkaasti ruuantuotantoa”, kertoo turkkilainen Ahmet Batur.
Erityisesti naudanlihan ja maidon tuotanto on nosteessa väestön ollessa pääosin muslimeja, jotka eivät syö sianlihaa.
Alueensa johtava maidontuottaja
Turkki on maailman yhdeksänneksi suurin maidontuottaja. Siellä tuotetaan 23 miljardia litraa vuodessa. Määrä on noin kymmenkertainen Suomessa vuosittain tuotettuun maitoon nähden.
Batur kertoo, että tuotanto alueen suurtiloilla on hyvin erilaista kuin Suomessa.
”Maatilamme ovat valtavia teollisuusyksikköjä, yrityksiä enemmän kuin maatiloja. Vaikka olen turkkilainen, omistan itse osan azerbaidžanilaisesta maatilasta. Tilallamme on 3 000 lypsylehmää ja 4 000 hehtaaria peltoa. Osalla pelloista tuotetaan myös hedelmiä.”
Ahmet Batur (vas.) toteaa maanviljelyn olevan Suomessa jo ilmastonkin vuoksi hyvin erilaista kuin omalla maatilallaan. Kamil Shamilov (oik.) vastaa virkamiehenä eläintuonnista Azerbaidžanissa. Kuva: Jaana KankaanpääBatur on ennen kaikkea kiinnostunut kantavien holstein-hiehojen ostamisesta, koska tällöin maidontuotanto saataisiin käynnistymään perillä nopeasti.
”Yrityksemme tarvitsisi tällä hetkellä 1 500 hiehoa. Se, mitä olemme täällä nähneet ja kuulleet, on vakuuttanut minut suomalaisten osaamisesta. Täällä asiat tehdään korkein laatustandardein ja korostamalla kestävää kehitystä.”
Sama litrahinta
Tuottajan Azerbaidžanissa saama litrahinta maidosta on tällä hetkellä sama kuin Suomessa, noin 50 senttiä litralta. Palkkakustannuksiin menee noin 8 prosenttia litrahinnasta ja ruokintakustannuksiin 52 prosenttia.
- Osaston luetuimmat
