Jukka Vainionpää painottaa, että kohdemaissa tulee olla riittävästi henkilökuntaa auttamassa suomalaisyrityksiä löytämään paikallisia kauppakumppaneita. Kuva: Ruokatieto ry
Uusi johtaja hakee vauhtia ruokavientiin – ”Ihan ensin kerään toimijat kasaan”
Jukka Vainionpää pitää tärkeänä, että kohdemaissa on riittävästi vientiosaajia ja lupapalvelut toimivat.Tilaajalle
Kuluttaja- ja ammattimessut ovat Jukka Vainionpään mukaan tärkeitä päänavaajina suomalaisen ruuan viennissä. Kuva Berliinin Grüne Woche -messuilta vuonna 2019. Kuva: Jaana KankaanpääJukka Vainionpään sosiaalisen median tilit täyttyivät viime viikon tiistaina.
”Ne räjähtivät, kun tieto nimityksestäni tuli. Tätä tehtävää on selvästi odotettu ja se tuli tarpeeseen.”
Tarpeena on paitsi hallitusohjelmaan kirjattu tavoite tuplata ruokavienti myös yritysten oma halu päästä maailmalle. Vainionpää alkaa toteuttaa näitä tavoitteita Ruokatiedossa ruokaviennin kasvujohtajana ensi vuoden alussa.
”Ihan ensin kerään toimijat kasaan. Sitten ruvetaan purkamaan vientitavoitetta yritys- ja toimialakohtaiseksi ja samaan aikaan pitää keskustella ulkoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa ja varmistaa niiden tuki.”
Vainionpää aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä Suomen elintarvikevientiyhdistys Suvi ry:n kanssa, tavata elintarvikeyritysten vientijohtajia ja poliitikkoja ja varmistaa, että ruokavienti on ulkoministeriön listalla.
Kohdemaissa tulee olla riittävästi kaupallisia toimijoita eli henkilökuntaa, jotka auttavat suomalaisyrityksiä löytämään pakallisia partnereita. Tässä Suomi on paljon Ruotsia, Tanskaa ja Irlantia perässä.
Ihannetilanne on sopiva yhdistelmä kaupallisuutta ja virkamiesdiplomatiaa, ja se voi onnistuakin, kun kaikki vientitoiminnot siirtyvät ensi vuonna ulkoministeriön alaisuuteen.
”Jos elintarviketeollisuus investoi ja halutaan tuloksia, myös viranomaispuolella on oltava resurssit, jotta esimerkiksi lupa-asiat saadaan kuntoon.”
Toinen tärkeä toimijajoukko ovat Ruokavirasto ja muut viranomaiset.
”Jos elintarviketeollisuus investoi ja halutaan tuloksia, myös viranomaispuolella on oltava resurssit, jotta esimerkiksi lupa-asiat saadaan kuntoon”, Vainionpää sanoo.
Suomalaisten elintarvikkeiden kohdemaina hän näkee Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan korkean elintason maat.
”Suomi ei pärjää koskaan bulkkituotteiden viennissä, vaan kohdemaissa pitää olla riittävästi talouspohjaa.”
Hän pitää kuluttaja- ja ammattimessuja tärkeinä päänavaajina.
Sopivien kanavien löytymisessä ja kohtaamisissa on usein mukana myös onnea.
”Onneenkin voi vaikuttaa systemaattisella toimintatavalla ja sillä, mitä hakee ja miten tekee. Ennakkoluulottomuus on tärkeää ja näen, että startupien kannattaa lähteä kansainvälisiksi aivan alusta alkaen.”
Vainionpää kertoo työskennelleensä parikymmentä vuotta kotimaisen ja kansainvälisen teollisuuden palveluksessa.
Hän on vastannut Raisiolla kauratuotteiden viennistä, ja auttoi viimeisimmässä tehtävässään Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä teknologisten keksintöjen kaupallistamisessa. Sellainen oli kasviproteiinien, kuten kauran, härkäpavun ja herneen proteiinien uudenlainen käsittely ja käyttö elintarvikkeissa.
Vainionpää on koulutukseltaan elintarviketieteiden maisteri, kotoisin Lahdesta, asuu Salossa ja puhuu sujuvasti englantia, ruotsia ja saksaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
