• Suomalaisen hunajan menestykseen Saksassa on kolme syytä ‒ perheyritys saa sieltä leijonanosan miljoonan euron liikevaihdostaan

    Lappi-Hunajan menestystarina Saksassa alkoi jo 20 vuotta sitten.
    Tilaajalle
    Tuula Kukkonen myy Hallen joulumarkkinoilla itäisessä Saksassa satakuntalaisyrityksen tuottamaa suomalaista hunajaa.
    Tuula Kukkonen myy Hallen joulumarkkinoilla itäisessä Saksassa satakuntalaisyrityksen tuottamaa suomalaista hunajaa. Kuva: Lappi-Hunaja
    Uutiset|Ruoka
    19.12.202408:00
    Tapio Nurminen
    München

    Rauman Lapista käsin toimivalla Lappi-Hunajalla on myyntikoju 18:lla saksalaisella joulutorilla. Reilun kuukauden kestävä joulun myyntiriýnnistys Saksassa tuo perheyritykselle leijonan osan noin miljoonan euron vuotuisesta liikevaihdosta.

    ”Viennin osuus on 85 prosenttia ja noin 70 prosenttia viennistä on tätä joulumarkkinamyyntiä Saksassa”, puhelimitse markkinahumusta tavoitettu toimitusjohtaja Pasi Seikkula sanoo.

    Menestykseen on hänen mukaansa ainakin kolme syytä. Saksalaiset kuluttavat hunajaa noin neljä kertaa enemmän kuin suomalaiset ja toiseksi ruokakulttuurissa perinteet ovat kunniassa.

    ”Täällä on kysyntää mummujen ja pappojen hyviksi havaitsemille asioille eikä täällä innostuta niin herkästi kaikista uusista hömpötyksistä”, Seikkula perustelee.

    ”Voita kulutetaan varmasti enemmän kuin kevytlevitteitä”, hän jatkaa.

    Kolmantena ratkaisevana menestystekijänä Seikkula pitää tuotteiden ainutlaatuisuutta.

    Hintatietoiset saksalaiset ovat valmiita maksamaan ainutlaatuisesta pohjoisen Suomen hunajasta huomattavan korkeata hintaa. Kuva on Leipigin joulumarkkinoilta, missä Lappi-Hunajalla on oma myyntikojunsa.
    Hintatietoiset saksalaiset ovat valmiita maksamaan ainutlaatuisesta pohjoisen Suomen hunajasta huomattavan korkeata hintaa. Kuva on Leipigin joulumarkkinoilta, missä Lappi-Hunajalla on oma myyntikojunsa. Kuva: Lappi-Hunaja

    ”Me olemme oman alamme samppanjatalo. Sellaista aitoa pohjoisen hunajaa, mitä me pystymme tuottamaan, ei tule mistään muualta. Saksankielisessä Euroopassa ollaan valmiita maksamaan siitä huomattavan korkeaa hintaa”, hän korostaa.

    Suomalaisyrityksellä on hunajan tuotantoa aina napapiirillä asti. Etelässä talvehtineet mehiläiset siirretään pohjoiseen, kun siellä mustikat, puolukat ja hillat kukkivat. Näin saadaan eksoottista Lapin hunajaa, joka on Seikkulan mukaan ollut tänä vuonna erityisen kysyttyä.

    Lisää aiheesta
    • Suomalainen hunaja todettiin puhtaaksi ja laadukkaaksi.

      Elintarviketeollisuus | Kauppojen hyllyillä väärennettyä hunajaa – yli puolet ulkomaisesta hunajasta väärennettyä

    Lappi-Hunajan menestystarina Saksassa alkoi 20 vuotta sitten. Rostockin kaupunki keräsi kirjeitse suomalaisia toimijoita omille joulumarkkinoilleen. Seikkula kysyi silloin kesätöissä olleelta pitkän saksan kirjoittaneelta Tanja Laakkoselta, lähtisikö tämä Saksaan.

    Laakkonen vastasi pienen epäröinnin jälkeen myöntävästi. Hän koordinoi nyt Lappi-Hunajan jouluista Saksan valloitusta Dresdenistä käsin. Yrityksellä on Saksassa joulumarkkinoiden aikaan noin 30 työntekijää, suurin osa myyjiä ja käytännössä kaikki suomalaisia.

    Suomalaisyrityksellä on hunajan tuotantoa aina napapiirillä asti.

    ”Me olemme päätyneet siihen, että on parempi, jos myyjät ovat suomalaisia. Heidän pitää osata saksaa, mutta ei täydellisesti. Asiakkaat tuntuvat luottavan silloin enemmän siihen, että myös tuotteet ovat aitoja”, Laakkonen naurahtaa.

    Lappi-Hunajan joulumarkkinapaikat ovat pääsääntöisesti Pohjois- ja Itä-Saksassa. Etelä putosi pois siinä vaiheessa, kun koronapandemian aiheuttaman totaaliseisokin jälkeen piti aloittaa nollasta uudelleen.

    ”Vuonna 2019 meillä oli 34 myyntipaikkaa Saksan joulumarkkinoilla. 2020 se loppui kuin seinään. Pelkäsin, että menetämme 90 prosenttia liikevaihdosta, mutta menetimme vain 70 prosenttia. Verkkokauppa auttoi”, Pasi Seikkula erittelee.

    Saksalaiset kuluttavat hunajaa neljä kertaa enemmän kuin suomalaiset. Katriina Mäkinen myy Lappi-Hunajan tuotteita Plauenin joulumarkkinoilla Saksin osavaltiossa.
    Saksalaiset kuluttavat hunajaa neljä kertaa enemmän kuin suomalaiset. Katriina Mäkinen myy Lappi-Hunajan tuotteita Plauenin joulumarkkinoilla Saksin osavaltiossa. 

    Hän on toisen polven satakuntalainen hunajan tuottaja. Isä Into Seikkula perusti Lappi Hunajan Rauman Lapissa vuonna 1945. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1991.

    ”Nyt kasvun rajat alkavat tulla vastaan. Jos ottaisimme lisää myyntipaikkoja Saksan joulumarkkinoilta, tarvitsisimme yhteistyökumppaneita. Tähän asti on lähdetty siitä, että kaikki pidetään omissa käsissä”, hän linjaa.

    Suurin osa Saksan joulumarkkinoista päättyy neljänteen adventtiin. Lappi-Hunajan myyntikojuja löytyy muiden muassa Bremenistä, Rostockista, Leipzigista ja Dresdenistä.

    Lisää aiheesta
    • Kreetta Mäkinen myy Tampereen Keskustorin joulutorilla puusta tehtyjä sisustus- ja lahjatavaroita. Tuotteet on valmistettu omalla puuverstaalla käyttäen mahdollisimman paljon kotimaista puuta.

      Joulumyyjäisiä peruttu, mutta joulutorit loistavat sitäkin kirkkaammin – koronarajoitukset pakottivat käsityöläiset hakemaan myyntiä verkkokaupasta

    • Kuluttaja- ja ammattimessut ovat Jukka Vainionpään mukaan tärkeitä päänavaajina suomalaisen ruuan viennissä. Kuva Berliinin Grüne Woche -messuilta vuonna 2019.

      Elintarviketeollisuus | Uusi johtaja hakee vauhtia ruokavientiin – ”Ihan ensin kerään toimijat kasaan”

      Tilaajalle
    • Suomen ruokavientiä edistettiin Berliinin Grüne Woche -messuilla vuonna 2019.

      Talous | Ruuan vientiin 5,7 miljoonaa euroa — näin rahat käytetään

    • Maitoketjussa viennillä on tärkeä rooli; maitosektorin osuus elintarvikeviennin arvosta on neljännes. Kuvituskuva.

      Elintarviketeollisuus | Ruokavienti ei ole vaihtoehto vaan elinehto – viennin merkitystä huoltovarmuudessakaan ei sovi unohtaa

      Tilaajalle

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle