EU ajelehtii kohti uutta Kremlin masinoimaa pakolaiskriisiä – hybridivaikuttaminen kohdistuu nyt Puolaan ja Baltiaan, pian ehkä myös Nato-Suomeen

Eurooppalaisten tiedotusvälineiden huomio on viime viikkoina kohdistunut Italiaan kuuluvalle Lampedusan saarelle Välimerellä. Sinne rantautui kolmessa päivässä 8 000 turvapaikanhakijaa.

Uutta viisivuotiskautta selvästi tavoitteleva EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi henkilökohtaisesti tutustumassa saaren katastrofaaliseen tilanteeseen yhdessä Italian pääministeri Georgia Melonin kanssa.

Laittoman maahanmuuton toinen polttopiste huolestuttaa kuitenkin vähintään yhtä paljon ainakin Saksassa, Liettuassa, Puolassa ja ehkä myös Suomessa.

Valko-Venäjältä Puolaan sekä Liettuaan ja siitä edelleen Saksaan tulee päivä päivältä enemmän turvapaikanhakijoita. Valtaosa on lähtöisin Syyriasta, Afganistanista, Turkista ja Irakista

Valko-Venäjän EU-rajojen kaaosta masinoidaan mitä ilmeisimmin Kremlistä. Saksaan päätyneet turvapaikanhakijat ovat MT:n hallituslähteiden mukaan kertoneet viranomaisille lentäneensä Moskovaan. Sieltä matkaa on jatkettu junilla tai autoilla Minskiin ja siitä edelleen salakuljettajien avustamina Puolan tai Liettuan kautta Saksaan.

Welt am Sonntag -viikkolehden mukaan viestipalvelu Telegramin arabiankielisissä ryhmissä markkinoidaan ”täyden palvelun pakettia” Moskovan ja Minskin kautta Saksaan. Hintaa kehutaan edulliseksi ja se pitää maksaa käteisellä.

Puolan kautta on tänä vuonna tullut Saksaan jo yli 18 000 turvapaikanhakijaa. Se on 156 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Ukrainan sotaa pakenevia ei lasketa tähän mukaan.

Tammikuusta elokuuhun Saksaan tuli yhteensä 204 000 turvapaikanhakijaa. Viime vuonna rekisteröitiin 244 000 hakijaa. Kriisivuonna 2016 tulijoita oli yli 700 000.

Turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta ja hakemusten käsittelystä vastaavat Saksan alueviranomaiset ovat alkuvuodesta lähtien varoittaneet, että tulijamääriä on pakko rajoittaa. Liittokansleri Olaf Scholzin hallitus on herännyt painamaan hätäjarrua vasta nyt. Sisäministeri Nancy Faeser neuvottelee Puolan ja Tsekin edustajien kanssa rajavalvonnan tiukentamisesta.

Hallituksen sisällä Scholzin ja Faeserin sosiaalidemokraatit (SPD) sekä liberaalipuolue FDP ajavat tiukennuksia maan pakolaislinjaan. Vihreille kysymys on vaikea.

Pakolaiskriisi on kasvattanut oikeustopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) kannatusta kohisten. Politico-verkkojulkaisun mielipidemittauksista tekemän koosteen mukaan AfD on kristillisdemokraattien (CDU+CSU) jälkeen Saksan toiseksi suosituin puolue 22 prosentin kannatuksella. Kansleripuolue SPD yltää vain 17 prosentin kannatukseen.

Liittokansleri Scholz on korostanut, että pakolaisongelmaan pitää vastata EU-tasolla, ei yksipuolisesti Saksassa, kuten tehtiin vuonna 2015.

Kesäkuussa jäsenmaiden sisäministerit pääsivät sopuun maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta. Sillä pyritään saamaan aikaan yhtenäinen rajamenettely sekä yhteisvastuu- ja solidaarisuusmekanismi yllättäviä kriisejä varten. Sovun jalkauttaminen käytäntöön on osoittautunut vaikeaksi. Vaikeuskerroin kasvaa sitä mukaa, kun pakolaistilanne jäsenmaissa kärjistyy.

Brysselin diplomaattilähteiden mukaan asia tuskin edistyy sisäministerien kokouksessa kuluvan viikon torstaina. Vaikeimpia solmuja yritetään avata jäsenmaiden huippukokouksessa lokakuun lopussa.

Yksi kiistakapuloista liittyy keskeisten kauttakulkumaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Se ei Turkkia lukuunottamatta ole tuottanut toivottuja tuloksia ja myös Turkin kanssa on yhä enemmän ongelmia.

Perimmäisenä tavoitteena on pysäyttää pakolaisvirrat ennen EU:n ulkorajoja tukemalla kauttakulkumaita taloudellisesti. Viimeisimpänä tätä on yritetty toteuttaa huonolla menestyksellä Tunisian kanssa.

Myös jäsenmaiden välit ovat sisäministerien kesäkuun kompromissin jälkeen tulehtuneet monista eri syistä. Puola ja Unkari, jotka ovat aina torjuneet keskinäisen solidaarisuuden pakoalaisasiassa, vastustivat sopimusta ja tekevät edelleen kaikkensa sen torpedoimiseksi.

Sekä Brysselissä että jäsenmaiden pääkaupungeissa kannetaan huolta siitä, että pakolaiskriisiä kärjistämällä Venäjän presidentti Vladimir Putin pystyy lyömään kiilaa Ukrainaa tukevaan EU-rintamaan. Nyt paine kohdistuu Puolaan ja Baltian maihin. Nato-maa Suomi ei vielä ole joutunut hybridivaikuttamisen kohteeksi, mutta tilanne voi muuttua nopeasti.