Mahdollisuus kasvuun piilee maahanmuutossa – PTT:n pitkän aikavälin ennuste povaa synkkiä lähivuosia Suomen taloudelle ja penää ryhtiliikettä työmarkkinoille
PTT:n pitkän aikavälin ennusteessa arvioidaan, että bruttokansantuote ja työllisyysaste kääntyvät nousuun vuosina 2033–2034. Positiivisen ennusteen toteutuminen vaatii PTT:n mukaan kuitenkin mittavia uudistuksia, kuten työllistymisen kannustimien parantamista ja työperäisen maahanmuuton helpottamista.Tilaajalle
PTT:n mukaan sen ennusteen toteutuminen vaatii työllistymisen kannustimien parantamista, työperäisen maahanmuuton helpottamista ja rakenteellisia uudistuksia, jotka mahdollistavat tuotannontekijöiden tehokkaamman allokaation. Kuva: Annika HaapanenPellervon taloustutkimuksen (PTT) pitkän aikavälin kasvuennusteessa arvioidaan, että Suomen työllisyysaste nousisi 79,1 prosenttiin vuonna 2043. Taso olisi lähellä työllisyysasteen potentiaalista maksimia.
Käytännössä arvio koskee 15–64-vuotiaita henkilöitä ja kasvu tarkoittaisi työllisyysasteen vuosittaista 0,5–0,6 prosentin kasvua. PTT huomauttaa tiedotteessaan, että ennusteen toteutuminen vaatii politiikkaa, joka parantaa työllistymisen kannustimia merkittävästi ja vastaisi kasvavaan nettomaahanmuuttoon.
PTT:n ennuste perustuu viime vuosien korkeisiin maahanmuuttolukuihin. Tilastokeskuksen mukaan Suomen nettomaahanmuutto oli vuonna 2022 jopa 34 000 henkilöä.
PTT:n pitkän aikavälin ennuste eroaa maahanmuuton osalta merkittävästi Tilastokeskuksen arvioista. PTT:n ennuste povaa 25 000 henkilön vuosittaista nettomaahanmuuttoa, kun taas Tilastokseskus arvioi määräksi noin 15 000 henkilöä.
Suuremman nettomaahanmuuton ansiosta työikäisten määrä kasvaisi keskimäärin 0,1 prosenttia vuodessa koko ennustejakson ajan. Tällöin vuonna 2043 työikäisiä olisi 210 000 enemmän verrattuna Tilastokeskuksen ennusteeseen.
Kasvava maahanmuutto vaatii Suomelta parempaa kotouttamista ja sujuvampaa oleskelulupajärjestelmää, PTT:n ekonomisti Veera Holappa toteaa tiedotteessa.
Lisäksi työmarkkinoilla tarvittaisiin hänen mukaansa asennemuutosta. Työllistymisen kannustimia olisi parannettava huomattavasti uudistamalla työttömyysturvaa. Osatyökykyisiä olisi myös osallistettava työmarkkinoille paremmin.
Ennusteen mukaan haasteena Suomessa on työmarkkinoiden jähmeys.
PTT ennustaa, että Suomen bruttokansantuote asukasta kohden kasvaa vuoteen 2033 asti keskimäärin vain yhden prosentin vuodessa. Seuraavalle vuosikymmenelle, 2034–2043, ennustetaan 2,7 prosentin vuosittaista kasvua.
Vaikka ennusteen jälkimmäinen vuosikymmen näyttää positiivisemmalta, ei ole itsestään selvää, että Suomi pääsee nauttimaan talouskasvusta, arvioi PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen tiedotteessa.
Ennusteen mukaan haasteena Suomessa on työmarkkinoiden jähmeys, joka estää työvoiman ja pääoman tehokkaan siirtymisen sektorilta toiselle. Näin Suomi hävittää uusien innovaatioiden, kuten tekoälytekniikan, tuottavuuspotentiaaliaan.
PTT:n mukaan Suomen on tehtävä merkittäviä uudistuksia, jotta se voisi tuottaa korkean arvonlisän lopputuotteita. Siten yllettäisiin kilpailijamaiden, kuten Ruotsin tai Tanskan, tasolle.
Esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehityspanoksia olisi lisättävä kaikilla keskeisillä teollisuudenaloilla huomattavasti. PTT ennustaa, että tutkimus- ja tuotekehitysmenot olisivat 3,4–3,8 prosenttia bruttokansantuotteesta vuosina 2023–2043. Ilman huomattavia lisäpanostuksia tuolle tasolle ei ylletä.
”Suomi on yhä edelläkävijä teknologisessa osaamisessa ja yhteiskunnan digitalisaatiossa mutta ei saa täyttä hyötyä uusista teknologioista, koska tuotannontekijöitä allokoidaan tehottomasti”, PPT:n tiedotteessa todetaan.
- Osaston luetuimmat
