Vievätkö pandat koko Ähtärin kunnan perikatoon? Näin kaupunginjohtaja vastaa

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) veti keskiviikkona pois lisäbudjetin pandoja koskevan ehdotuksen viiden miljoonan euron tuesta. Ehdotus on herättänyt laajaa kritiikkiä, Kurvinen perusteli päätöstä Twitter-tilillään.

Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki kommentoi STT:lle, että ilman lisärahaa pandoja ei voida pitää Ähtärissä, vaan ne joudutaan palauttamaan Kiinaan.

Pandojen ylläpito maksaa noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä noin 600000 euroa on saatu katettua muun muassa lipputuloilla.

Vajetta on jäänyt noin 900000 euroa vuodessa. Pienimäen mukaan eläinpuisto tarvitsisi 9–10 miljoonaa euroa kattamaan loput 10 vuotta, jota pandojen sopimuksesta on jäljellä.

”Eläinpuistoyhtiön talous alkaa olla sillä mallilla, että se heijastuu koko konserniin, kun kaupunki omistaa siitä 99,7 prosenttia. Olemme päättäneet, ettemme anna pandojen viedä Ähtärin eläinpuistoa ja siten Ähtärin kaupunkia perikatoon”, Pienimäki sanoo.

Pienimäen mukaan kaupunginhallitus on päättänyt, että eläinpuiston hallituksella on täydet oikeudet toimia parhaaksi katsomallaan tavalla panda-asiassa.

”Uskon, että yhtiön hallitus istuu hyvinkin lähiaikoina alas käymään tilannetta läpi ja tekee tarvittaessa ratkaisuja. Uskon, että meillä on helmikuun loppuun mennessä asia hyvin kirkas sen suhteen, miten asiassa edetään”, Pienimäki pohtii.

Valtiovarainministeriön lisäbudjettiehdotuksessa oli esitetty Ähtärin eläinpuiston pandoille viiden miljoonan euron valtionavustusta. Valtionavustus olisi mennyt muun muassa rästien maksuun.

Ähtärin eläinpuistolla on erääntyviä velkarästejä, jotka perustuvat sopimukseen Kiinalle vuosittain tilitettävästä maksusta siitä, että pandat ovat Ähtärissä.

Eläinpuisto on kärsinyt pitkään talousvaikeuksista. Sen tavoitteena on ollut säätiöidä pandatoiminta Korkeasaaren eläintarhan tapaan, mutta säätiöinti vaatisi lisärahaa.

Pandojen jatkoa alkaa selvittää virkatyöryhmä. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen kertoi keskiviikkona, että työryhmältä on odotettavissa lähiviikkoina ehdotuksia siitä, mikä pandojen tulevaisuus Suomessa on.

Yhtenä, joskin ministeriön virkamiesten mukaan viimeisenä, vaihtoehtona on myös pandojen palauttaminen Kiinaan.

”Ei pandojen palauttaminenkaan ole ilmaista”, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sanoi keskiviikkona.

Pandojen palauttamisella voisi olla myös laajempia vaikutuksia Suomen kauppapoliittisiin suhteisiin Kiinan kanssa. Husu-Kallion mukaan on selvitettävä tarkoin, miten esimerkiksi kiinalaiset yritykset suhtautuisivat siihen, jos Suomi luopuisi pandoista.

”Viesti olisi silloin se, että pandat eivät meitä niin kiinnosta. Pandat ovat oman maansa lähettiläitä täällä.”