Viking XPRS liikennöi kaksi edestakaista vuoroa Helsingin ja Tallinnan välillä päivittäin. Kuva: Viking Line
Viron lippu vaihtui Suomen väreiksi: Vuokraväki Viking Linen XPRS-aluksella vaihtui omiksi työntekijöiksi
Maamme-laulu soi, ja Helsinki—Tallinna-reitillä liikennöivän Viking XPRS:n Viron lippu vaihtui Suomen väreihin maanantaina. Suomen alusrekisteri vahvistui, ja XPRS:n henkilöstö siirtyi suomalaisen palkkausjärjestelmän piiriin.
Viking XPRS:n kapteenit Stefan Karell ja Stefan Dahlström osallistuivat perälipun vaihtosermoniaan. Kuva: Ville Vappula/Viking LineViking Line -varustamon XPRS-aluksen perälippu vaihtui Suomen alkuviikolla juhlallisin seremonioin Helsingin Katajanokalla Viron väreistä Suomen lippuun. Viking XPRS liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä.
Aker Yardsin Helsingin-telakalta vuonna 2008 valmistunut Viking XPRS aloitti liikennöinnin Ruotsin lipun alla. Viron alusrekisterissä se on ollut vuodesta 2014.
Lipunvaihdon myötä aluksen henkilöstö siirtyy suomalaisen palkkausjärjestelmän piiriin ja suoraan Viking Linen työntekijöiksi. Aiemmin miehistö teki töitä virolaisen Euroworks-henkilöstövuokrausyrityksen kautta.
Mikä merkitys perälipun vaihdolla ja aluksen siirtymisellä Suomen alusrekisteriin on?
”Jatkossa aluksen koko henkilökunta on omalla palkkalistallamme, ja pystymme helpommin kierrättämään henkilökuntaa eri laivoillamme. Muutos helpottaa rekrytointia”, perustelee Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnstöm.
Viking Line oli valmistellut lipun ja alusrekisterin vaihtoa jo pidempään. Yhtiö oli myynyt kaksi alustaan, Rosellan ja Amorellan, ja varustamolla oli ylimääräistä henkilökuntaa sijoitettavana näiltä aluksilta. Rosella liikennöi aiemmin Maarianhaminan ja Kapellskärin reitillä.
Alusmyyntien yhteydessä ei henkilöstöä irtisanottu. Korvaava työpaikka järjestyi XPRS-laivalla perälipun vaihdoksen myötä.
Osa laivan 175 henkilökunnasta on jatkossakin kansalaisuudeltaan virolaisia. Kaikki ovat suoraan Viking Linen palkkalistoilla.
Viking Linella on jatkossa neljä laivaa Suomen lipun alla ja yksi Ruotsin.
Kotimaisuutta suomalaisittain on Itämeren liikenteessä myös käytetty markkinointivalttina. Vielä alkuvuodesta kilpailija Eckerö Line mainosti varustamon m/s Finlandian reittimatkoja Helsingistä Tallinnaan ja takaisin reitin ainoana Suomen lipun alla: ”Kulje suomalaisella, niin Suomella kulkee paremmin.”
Tallinkin uusin alus MyStar ja varustamon muut Viroon liikennöivät alukset ovat Viron alusrekisterissä. Ruotsin lipun alla liikennöi enää Tallinkin Silja Symphony, kun Hollantiin majoituskäyttöön vuokrattu Galaxy vaihtoi Latvian lipun alle. Suomen perälippu on Silja Serenadella ja Baltic Princessilla.
Finnlinesin uudet tänä vuonna liikennöinnin aloittavat rahti-matkustajalaivat purjehtivat Suomen lipun alla.
Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses korosti lipunvaihdosta kertoneessa lehdistötiedotteessa myös huoltovarmuuden merkitystä:
”Kotimaisuus ja vastuullisuus ovat meille tärkeitä arvoja, joiden eteen teemme konkreettisia tekoja. Tallinnan ja Helsingin välinen reitti on tärkeä paitsi turismille myös Suomen, Viron ja muiden Baltian maiden väliselle työmatka- ja rahtiliikenteelle sekä maamme huoltovarmuudelle.”
Tallinnan-reitillä XPRS:llä oli viime vuonna 1,4 miljoonaa matkustajaa.
Viking Linen uusin alus, Turusta Tukholmaan liikennöivä Viking Glory, on niin ikään Suomen alusrekisterissä. Glorylla on ensimmäisen vuoden aikana matkustanut yli miljoona matkustajaa.
Suomalaisen merihenkilöstön palkat ovat jonkin verran korkeammat kuin Viron alusrekisterissä olevalla laivalla.
Suomen Merimies-Unionissa ollaan lipunvaihdosta tyytyväisiä.
”Viking XPRS:n ja aluksen työpaikkojen saaminen Suomen lipun alle on todella tärkeää suomalaiselle merenkululle. Lipunvaihto vahvistaa merenkulkumme luotettavuutta ja osaamista. Samalla se on osoitus siitä, että suomalaisiin merimiehiin luotetaan”, Merimies-Unionin puheenjohtaja Kenneth Bondas sanoo.
Laivan liputtaminen alusrekisteristä toiseen on harvinaista, mutta ei tavatonta. Vuosikymmenten aikana on nähty myös useita ulosliputuksia niin Suomen kuin Ruotsinkin alusrekisteristä.
Aiemmin Ruotsilla oli herruus Itämeren alusrekisterissä. Nykyisin Suomen lipun alla 180 ulkomaankauppaa harjoittavasta aluksesta 111 seilaa Suomen lipun alla. Ruotsin alusrekisterissä ja Ruotsin merenkulkutukien piirissä oli vuonna 2021 noin sata alusta.
Vuoden 2001 jälkeen Ruotsin laivastosta on siirtynyt yli 60 prosenttia muiden maiden lippujen alle.
Varustamojen käytössä on nettopalkkajärjestelmä, jossa valtio palauttaa henkilöstön sosiaalimaksut varustamolle. Vastaavat takaisinmaksujärjestelmät ovat käytössä myös Ruotsissa, Tanskassa ja useissa muissa Euroopan maisssa.
Verotukien osalta Viking Linessa on laskettu, että varustamojen tuet ovat pitkälti yksi yhteen Virossa ja Suomessa.
"Pandemian aikana ymmärrys merenkulkua kohtaan oli suurempi Suomessa kuin Ruotsissa”, vertaa Ruotsin varustamoliiton Svensk Fartygin hallitukseen kuuluva Johanna Boijer-Svahnström.
Ruotsilla on isona haasteena, että aluksia liputettaisiin takaisin Ruotsin alusrekisteriin.
Ruotsissa ja Tanskassa merimiehille palautettavia veroja ei merkitä kirjanpitoon yritystukena. Suomessa verot kannetaan merihenkilöstöltä ja maksetaan takaisin varustamolle. Takaisinmaksu koskee noin 1 200 suomalaista merimiestä.
- Osaston luetuimmat
