• Viljelijää ei aina odota asepalvelus – moni jää sodan hetkellä työskentelemään omalle ja naapurin tilalle

    Vap-vapautetut viljelijät huolehtivat ruokahuollon toiminnasta myös kriisien aikana.
    Vap-viljelijät valitaan maaseutuviranomaisten tai ELY-keskusten esityksistä. Kuvituskuva.
    Vap-viljelijät valitaan maaseutuviranomaisten tai ELY-keskusten esityksistä. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen
    Uutiset|Yhteiskunta
    23.11.202214:01
    Rasmus Montonen

    Asepalveluksen käyminen ei kuitenkaan suinkaan tarkoita sitä, että oma sodanajantehtävä löytyy Puolustusvoimista. Moni suomalainen on varattu jatkamaan omassa työtehtävässään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Henkilövaratun työntekijän tehtävänä on jatkaa työnantajansa palveluksessa poikkeusolojen aikana.

    Myös maanviljelijöitä on henkilövarattu jatkamaan työtään ruokahuollon parissa myös kriisin hetkellä. Niin kutsutut vap-varatut viljelijät työskentelisivät poikkeusolojen aikana omilla ja palvelukseen kutsuttujen maatilallisten tiloilla ruokahuollon turvaamiseksi.

    Kuntien maaseutuviranomaiset tai ELY-keskus laativat ehdotuksen vap-varatuista viljelijöistä Puolustusvoimien aluetoimistolle. Valintaan voivat vaikuttaa muun muassa tilan koko ja mitä tilalla tuotetaan. Myös maanviljelyyn tarvittava kalusto voi olla vap-varattu. Tarkkoja määriä varatuista henkilöistä puolustusvoimat ei ole tavallisesti luovuttanut. Tietämättään kukaan ei ole vap-varattu, sillä maanviljelijälle pitää ilmoittaa päätöksestä. Varattavaksi henkilöksi tulee ensisijaisesti esittää yli 35-vuotiaita henkilöitä. Varaus tehdään kerrallaan viideksi vuodeksi.

    Vap-varatut viljelijät ovat osa isompaa kokonaisuutta. MTK kertoi huhtikuussa, että Huoltovarmuusorganisaation alkutuotantopoolin ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) toteuttamissa alueellisissa maatilojen varautumiskoulutuksiin on kymmenen viime vuoden aikana osallistunut noin 3 000 henkilöä. Esimerkiksi Pirkanmaan ELY-keskus, kuntien maaseutuhallinnot ja maanviljelijät ovat tehneet valmiussuunnitelmia erilaisten kriisien varalta ja kouluttaneet viljelijöitä poikkeusoloissa toimimiseen.

    Pirkanmaalla kunnat on jaettu viljelyalueisiin, joille on pääsääntöisesti tehty valmiussuunnitelmat ja nimetty viljelypäällikkö ja varaviljelypäällikkö. Osa kunkin viljelyalueen viljelijöistä on vap-varattuja viljelijöitä. Valmiuslain mukaisissa vakavissa poikkeusoloissa vap-varatut viljelijät jäisivät ELY-keskuksen mukaan tekemään valmiussuunnitelman mukaisesti maanviljelijän työtään viljelyalueellaan omalla ja muiden maatiloilla.

    Pirkanmaalla vap-viljelijöitä hyödynnettiin myös korona-aikana. Alueen kunnissa laadittiin listat viljelijöistä, jotka voivat antaa urakka-apua koronaan sairastuneille naapureilleen. Listojen laatimisessa hyödynnettiin rekisteriä vap-varatuista viljelijöistä, mutta lista sisälsi myös varaamattomia henkilöitä.

    Varattavat henkilöt jaetaan lähtökohtaisesti kolmeen kategoriaan: Ratkaisevan tärkeisiin (RT), Hyvin tärkeisiin (HT) ja Tärkeisiin.

    Ratkaisevan tärkeisiin henkilöihin kuuluvat tärkeimmät johto- ja muut pitkälle erikoiskoulutetut henkilöt, joita ei voida korvata tai joiden seuraajien perehdyttäminen kestäisi viikkoja jopa kuukausia. Hyvin tärkeät henkilöt voidaan pakottavassa tapauksessa koulutuksen jälkeen korvata toisilla samoihin tehtäviin pystyvillä henkilöillä. Tärkeät voidaan ilman koulutusta korvata samoihin tehtäviin pystyvillä henkilöillä

    Lisää aiheesta
    • Suomen huoltovarmuusajattelu ei perustu ainoastaan varastointiin. Yksityinen ja julkinen sektori toimivat tiiviissä yhteistyössä varmistaakseen yhteiskunnan toiminnan kaikenlaisissa poikkeusoloissa.

      Huolto | Suomi on huoltovarmuuden huippumaa – kriisissä selviämisen opit kiinnostavat nyt maailmalla

    • Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen kertoo, että nuorten ikäluokat ovat 2030-luvulle saakka riittävän suuria armeijan tarpeisiin.

      Politiikka | Riittääkö Suomessa nuoria puolustamaan maata? Puolustusvoimain komentajan mukaan koko ikäluokkaa ei tarvita asepalvelukseen

    • Huoltovarmuuskeskus (HVK) huolehtii muun muassa siitä, että Suomessa on poikkeustilanteiden varalta riittävästi esimerkiksi terveydenhuoltomateriaaleja. Mikko Matikkala ja Matti Mattila tutkivat sidetarvelaatikkoa.

      Koti | Huoltovarmuus tarkoittaa monenlaisen tavaran varastointia, mutta Huoltovarmuuskeskuksen varastoissa ei ole juuri mitään

    • ”Maailman ruokatilanne on herkkä. Ukrainan sodan alettua ruokasysteemi meni heti sekaisin. Viljamarkkina reagoi nopeasti 150 euroa lisää hintaa Venäjän hyökättyä”, Juha Mantila sanoo.

      Maatalous | Huoltovarmuuskeskus: Ruokaketju on kestänyt kriisit hyvin, mutta heikko kannattavuus syö maatilojen kestävyyttä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Kehitystyö Koneviestissä jatkuu – auta meitä tekemään Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Koneviesti | Kehitä kanssamme Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Verkkotietopiste.fi-palvelu edistää yhteisrakentamislain tavoitteita ja kuuluu sen velvoitteisiin.

    Koneviesti | Verkkotietopiste.fi-nettipalvelu tarjoaa apua erilaisten tieto-, tele- ja energiaverkkojen yhteisrakentamiseen — palvelu lisää yhteisrakentamista ja helpottaa tiedonvaihtoa

    Tilaajalle