Iltalehti: Ahma tappaa Natura-alueella aina vain enemmän poroja, mutta kaatolupia ei myönnetä – ”Kaameaa nähtävää”, sanoo vahinkojen tarkastaja porojen joukkosurmista
Suomen virkamieskunta on jäänyt Luonnonsuojeluliiton panttivangiksi, sanoo Tunturi-Lapin yhteistoiminta-alueen luonnonvarapäällikkö Heikki Kauppinen.
Ahmakanta on kasvanut ja kun kaatolupia ei myönnetä, poronhoito kärsii. Kuva: Jouni TurunenAhmat riivaavaat poronhoitoa Lapissa. Suurimmaksi syypääksi on noussut eläimen vahinkoperusteisen metsästyksen lopettaminen Lapin Natura-alueilla, eriyisesti Käsivarren tunturialueella, kertoo Iltalehti.
Ahmojen porovahingot ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2021, ja viime vuonna ahma tappio koko Lapissa ennätysmäärän eli 2 420 poroa. Suden jäljiltä surmansa sai 1 277 poroa.
Kaatolupia on haettu, mutta ne ovat kaatuneet Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa Luonnonsuojeluliiton paikallisjärjestön valituksiin.
Kaikkiaan pedot tappoivat 5 561 poroa, ja kun keskimääräinen korvaussumma on parituhatta euroa, poronomistajille maksettujen petokorvausten määrä kipuaa yli kymmenen miljoonan euron. Se on myös EU:n Suomelle asettama korvauskatto, kertoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jussi Laanikari.
Hänen mukaansa ministeriö haluaisi harventaa ahmakantaa, mutta riistakeskuksen myöntämät vahinkoperusteiset metsästysluvat ovat jo toisena vuonna peräkkäin kaatuneet Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa, kun lupia on haettu Natura-alueelle. Niistä on valittanut Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri.
Kumoamisten taustalla on KHO:n ennakkopäätös, jossa jokaisessa kaadossa pitää arvioida alueen ahmakannan vaarantuminen. Kannasta ei Käsivarren osalta ole tarkkaa tietoa. Poronomistajan todistus, kuvat jäljistä ja tuhoista ei ole riittänyt.
”Muutaman sadan metrin matkalla oli kahdeksan raatoa ja yhdeksäs vähän erillään muista. Kaikki porot olivat yhtä vasaa lukuun ottamatta kantavia siitosvaatimia.”
Niinpä ahmakanta kasvaa Natura-alueilla, sanoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.
”Tänä talvena on lyhyen ajan sisällä kirjattu Käsivarren alueella yli sata pedon tappamaa poroa, joista suurin osa on ollut ahmojen aiheuttamia”, sanoo Tunturi-Lapin yhteistoiminta-alueen luonnonvarapäällikkö Heikki Kauppinen.
Kauppinen puhuu suorastaan joukkosurmasta ja sanoo ahmatiheyden olevan ”aivan jotain muuta kuin mitä maa- ja metsätalousministeriön ja Metsähallituksen raporteissa lukee”.
Esimerkiksi viime viikonloppuna Enontekiön riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jouko Alapoikela teki vahinkojen tarkastusmatkan, ja kertoo tunturikoivikon vahinkoalueen olleen ”kaameaa nähtävää”.
”Muutaman sadan metrin matkalla oli kahdeksan raatoa ja yhdeksäs vähän erillään muista. Kaikki porot olivat yhtä vasaa lukuun ottamatta kantavia siitosvaatimia”, Kauppinen kertoo.
Jälkien perusteella neljä ahmaa oli purrut porot selkäharjalta selkänikamiin.
”Ruhoista ei ollut syöty mitään, vain parilta porolta huulet jyrsitty”, Kauppinen sanoo.
Hänen mukaansa paksu märkä lumi kantoi ahmaa, mutta hidasti poron pakenemista. Ahma voi tappaa poroja varastoon niin, että paloittelee, kuljettaa ja syö ne myöhemmin.
”Pedon tappamasta vaatimesta maksetaan noin 2 000 euron korvaus, kun todellinen tuotto eläimellä olisi kymmenen vuoden aikana vasoina 10 000–15 000 euroa.”
Norjassa ahmakanta on saatu pidettyä kurissa, mutta Norjaa ei sidokaan EU-maan ympäristölainsäädäntö Natura-alueineen.
Viime vuonna Lappiin myönnettiin kahdeksan poikkeuslupaa ahman metsästykseen vahinkoperusteisesti. Suurin osa niistä kumottiin hallinto-oikeudessa.
”Emme ihan kaikesta valita, mutta haluaisimme pelisäännöt kannanhoitoon Natura-alueella”, sanoo Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
Käsivarren paliskunnan poroisäntä Juha Tornensis sanoo, ettei poikkeuslupia kannata enää edes hakea.
”Pedon tappamasta vaatimesta maksetaan noin 2 000 euron korvaus, kun todellinen tuotto eläimellä olisi kymmenen vuoden aikana vasoina 10 000–15 000 euroa.”
Luken mukaa Suomessa on nyt 300–400 ahmaa, mutta tunturi-Lapissa eläimet vaeltavat Norjan ja Ruotsin rajojen yli.
Kauppisen mielestä Suomen virkamieskunta on jäänyt Luonnonsuojeluliiton panttivangiksi.
"Mitään ei uskalleta tehdä, vaikka ahman aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet. Poronhoitajan oikeus ammatinharjoittamiseen on vaikeutunut. Olen ollut Tunturi-Lapissa tarkastajana liki 40 vuotta”, Kauppinen huomauttaa.
- Osaston luetuimmat
